|
Post by Koji on Oct 1, 2008 14:39:14 GMT 2
"Hyvä on, mennään sitten vain jonnekkin." Aka sanoi. Onneksi toista ei haitannut se, että hän oli vampyyri. Oli ihanaa saada ystävä, varsinkin Jalin kaltainen. Tuollainen kiltti ja mukava. Vampyyrina olisi muuten kauheaa elää, jos ei olisi ainuttakaan ystävää. Ja kun voi liikkua turvallisesti vai auringon laskettua, ei koskaan muulloin. Sen takia ei juuri vaikka torille kovinkaan usein pääse olemaan. Mutta nyt pitäisi miettiä minne menisi Jalin kanssa, vakka vain kiertelemään kojuja kunnes löytyy jotain kiinnostavaa. "Jos mentäisi vaikka näin aluksi vain kiertelemään kojuja, kunnes löytyy jotain kiinnostavaa." vampyyri sanoi ja laittoi valmiiksi hupun päähänsä. Kun kumminkin kohta lähdettäisi. Hupun alta ei näkynyt silmät kunnolla, ja muuten se vain varjosti kasvoja. Aka otti Jalin kädestä kiinni ja viittoi, että lähtisivät kävelemään.
|
|
|
Post by hewwo on Oct 1, 2008 20:43:51 GMT 2
Jali oli vajonnut hieman omiin maailmoihinsa ja säsähti kun toinen veti tätä mukaansa. "Ah, okei? Torille siis?" Jali näytti ensin olevan hieman hämillään, mutta tajusi sitten tilanteen ja hymyili. "Osaatko sinä magiaa?" Jali kysyi roikkuen toisen kädessä kiinni ja kävellen mukana. Olisi mukavaa jos löytyisi joku kaveri, joka osaisi magiaa. Hän ei jaksanut niitä iänikuisia kurppaopettajia, jotka vain opettivat tylsiä asioita, evätkä koskaan voineet takoa omaksi huvikseen, ellei se sitten liittynyt itsensä tyydyttämiseen tai muuten johonkin typerään.
|
|
|
Post by Koji on Oct 1, 2008 20:52:31 GMT 2
Aka nyökkäsi Jalille. Torille. Nyt kun täällä oltiin, sinne voisi mennä. Kun seuraava kerta saattaisi tulla vaikka minkä ajan päästä, ja olihan seuraakin. Vampyyri katsahti Jaliin päin ja vastasi: "Osaan, mutta aika vähän." Aka vastasi. Magian taitoja voisi tosiaan hieman harjoitella, joitain muita temppuja kuin sitä mitä osaa. Jali sitten taisi myös osata, kerran kun kysyi. Vampyyri ei välittänyt paljoa noista katseista mitä itseensä ja ehkä Jaliinkin saattoi saada ihmisten joukosta. Ehkä ihmettelivät, miksi Aka piti niin kauniina päivänä huppua päässä. Pitäisivat huolen omista asioistaan...
|
|
|
Post by hewwo on Oct 1, 2008 20:57:29 GMT 2
Jali käveli Akan rinnalla iloisesti pitäen tästä kiinni. "Ooh, niin minäkin! Täällä on tosi kiva semmonen magiakoju! Siellä myydään sellasia aineita, joilla voi tehä sellasia hienoja mini-ilotulituksia! Mennään ostaan?" Jali selitti ja alkoi jo vetämään toista kojulle päin pysähtyen sitten siinä kohdalla. Hän nosti kojulta sellaisen paketin jossa oli sydämenmuotoisen ilotulituksen kuva. "Mä olen aina halunnut kokeilla näitä!" Jali virnisti ja antoi myyjälle rahaa.
|
|
|
Post by Koji on Oct 2, 2008 16:06:18 GMT 2
"Mennään vain." vampyyri sanoi ja tuli hieman Jalin perässä kojulle. "Kuinka hyvin hallitset magiaa? Itse en hirveän hyvin, mutta jonkin verran." Aka sanoi. Mitä jos nyt vain osasi pari helppoa asiaa, voisi ehkä katsoa jos löytyisi jokin kirja. Missä olisi joitain neuvoja ja sen sellaisia. "No nyt ainakin pääset kokeilemaan." hän hymähti ja katseli itse kojun tavaroita huppunsa alta. Hmm.. Kaikenlaista tavaraa tosiaan... Kaikki eivät varmaan niin hyödyllistä tavaraa, aina oli jotain vähemmän hyödyllistä. Pitäisi nyt vain löytää jotakin kiinnostavaa. Mutta oli vaikeaa etsiä, kun ei tiennyt mitä etsisi.
|
|
|
Post by hewwo on Oct 2, 2008 19:39:53 GMT 2
Jali jatkoi tavaroiden etsimistä, jos löytäisi jotain muuta kivaa. "Olen perusoppinut maagikko, ja olen käynyt myös magian taistelutekniikoita läpi opettajani kanssa. Aloitin opiskelun neljä vuotiaana." Jali sanoi ja hymyili tälle. "Aiotko sinä ostaa jotain?" Poika tutkaili jo jotain uutta vehjettä, eikä ollut oikein varma mikä se on ja mihin sitä käytetään. Hän vain pyöritteli sitä ympäri käsissään ja räpelsi jotain ihmeellistä, luovuttaen sitten ja laski sen takaisin kojulle. "Mulla on nälkä. Mennäänkö ostamaan jäätelöä?" Jali sanoo yhtäkkiä ja hymyilee. Hän rakasti jäätelöä, eikä koskaan näyttänyt kyllästyvän siihen. Ja nälkä oli pelkkä tekosyy, hän vain piti syömisestä.
|
|
|
Post by Koji on Oct 2, 2008 20:07:34 GMT 2
Aka katseli vielä näitä kaikkia tavaroita, mutta ei löytänyt mitään mikä iskisi silmään. Ei mitään hyödyllistä... Ehkä jostain muualta voisi löytyä. Jali taisi olla parempi maagikko kuin hän itse, Aka ei ole oikein mitenkään päässyt oppimaan magiaa kunnolla. "En ehkä, en ainakaan löydä mitään." vampyyri sanoi ja kääntyi ystäväänasä päin. "Mennään vain." Aka vastasi. Hän ei tiennyt ostaisiko itselleen jäätelöä, syöminen ei kovinkaan erikoista ole jos on vampyyri. Ei oikein mitään iloa siinä, ei mitään erikoista. Mikään ei oikein edes hyvältä maistunut... "Minne menemme sitten sen jälkeen?" hän kysyi.
|
|
|
Post by hewwo on Oct 2, 2008 20:26:42 GMT 2
Jali otti toisen kädestä taas kiinni ja alkoi suunistamaan jäätelökojulle, taas. "Mennään uimaan? Mun luo? Metsään? Hylätyille taloille?" Jali luetteli vaihtoehtoja ja pysähtyi sitten jäätelökojun eteen tilaten pienen kinuskijäätelön. Hän otti jäätelön vastaan, maksoi sen ja maistoi. Ojensi sitä kysyvänä Akalle ja hymyili. "Haluatko maistaa?" Tuskin toinen maistaisi sitä niin erikoisen hyvänä, kuin hän itse, mutta pitihän aina kohteliaisuuden vuoksi kysyä. Ja tuntui muutenkin pahalta kun Jali nautti yksin kaikesta, ja toisen piti elää erilailla. Ei voinut kokea syömisen hienoutta, ei voinut shoppailla kovin innokkaasti, ei voinut mennä rannalle... Vaikka Jali olikin kuollut, hän tunsi silti elävänsä melkein samalla tavalla kuin ennenkin.
|
|
|
Post by Koji on Oct 3, 2008 16:03:46 GMT 2
Aka mietti hetken. "Mennään vaikka sun luokse. Kun.. no uiminen ei olisi oikein hyvä. Kun aurinko paistaa täydeltä terää." vampyyri sanoi. Uiminen olisi tosiaan... Kiviliasta? "Mutta, jos haluut muualle, kyl voidaa mennä." Aka jatkoi. Auringon valo ei tee hyvää vampyyreille, tai pikemmin se UV-säteily. Ja hän ei tiennyt, haluaisiko Jalin näkevän arpensa. Sen yhden ainokaisen sydämmen kohdalla rinnassa. "Ei kiitos, syö sinä vain se." punatukka sanoi. Parempiin suihin menee. Vampyyri katseli ohimeneviä ihmisiä. Hmm... Tuo joku taisi olla vampyyri, ainakin vaikutti ihan. No, anti olla. Olihan täällä nyt muitakin, kuin vain ihmisiä. Demoneita ja muita sensellaisia.
|
|
|
Post by hewwo on Oct 5, 2008 14:15:19 GMT 2
Suloinen hymy levisi taas Jalin kasvoille ja hän painautui vain lähemmäs toista kävellen yhä. "Joo, mennään vain mun luo. En ole ihan varma onko siellä mitään tekemistä..." Jali veti kasvoillensa miettivän ilmeen. "Mutta voidaanhan me räjäytellä näitä ilotulitteita!" Poika hypähti hieman ja heilautti kassiansa, jossa oli hänen ostamansa tavarat. Hän lähti kulkemaan kohti pientä asuntoansa ja syöden nopeasti jäätelöään pois. Sitä oli tympeä kantaa.
|
|
|
Post by Koji on Oct 5, 2008 16:47:52 GMT 2
Aka hymyili hieman, mukavaa kyllä kun oli ystävä. "Ei nyt aina tarvitse tehdä jotain, pääasia on, että on hyvää seuraa." hän sanoi. Aka voisi vaikka istua tuntitolkulla paikallaan, jos joku mukava tyyppi olisi siinä seurana. Vaikkapa juuri Jali. Mutta yksin ei olisi niinkään mukavaa... "Niin voidaan." vampyyri sanoi ja vilkaisi kassiin, jota ystävänsä kantoi. Ärh... Tämän hupun alla tuli kuuma, ja ei ihan kauhean hyvin eteensäkään nähänyt sen alta. No, ei oikein mitenkään muutenkaan voi suojautua, kuin näin. Menisi nyt tuo aurinko välillä pilveen...
|
|
|
Post by hewwo on Oct 6, 2008 19:50:07 GMT 2
Jali käveli, ja käveli, ja käveli... Hänen jalkojaan alkoi jo kivistää, hän ei jaksanut enää kävellä. Pian poika pysähtyi ja lysähti maahan. "Mä en jaksa enää kävellä!" Hän näytti itkuiselta ja niin lapselta kun olla ja voi. "Et osais täydellistä teleporttausta? Tai vaikka osais lentää tai jotain? Ah, täällä on niin kuumakin..." Jali veti viittansa pois päältä ja avasi yhden paitansa napin auki. Hän tunsi olonsa aika kurjaksi. Mutta olihan se turhaa valittaa vain, tuskin toisellakaan oli yhtään parempi olo. Jali veti hiuksensa kiinni olemattomalla nauhalla - magian voimalla - ja nousi takaisin ylös. "Mennäänkö... Mennäänkö käymään tuolla baarissa?" Jali näki ihan edessään baarin, siellä oli varmasti ilmastointi, varjoa, juomista... Taivaallista!
|
|
|
Post by Koji on Oct 6, 2008 19:55:20 GMT 2
Aka pysähtyi kuullessaan Jalin lösähtäneen maahan. Häntä alkoi pakostikkin hymyilyttämään hieman, kun Jali vaikutti niin lapsenomaiselta. Mutta ei se häntä haitannut yhtään, ei kenenkään luonteesta voisi moittia. "Lentää kyllä osaan, mutten tiedä olisiko se niin mukavaa, kun aurinko paistaa." hän sanoi. Muuten kyllä Aka olisi suostunut lentämään. Mutta aurinko haittasi, se oli kaikista vastenmielisin asia. Tai, ehkä ei nyt ihan. Mutta ei vampyyrillakaan paras olo ollut... Aurinki tuntui inhottavalta, vaikka se ei päässyt paistamaan paljaalle iholle. Takin hän piti aina kiinni, jos käveli päivällä. Vaikka olo ei yhtään viilentynyt, "Mennään vain." punatukkainen sanoi, ja lähti hiljakseen kävelemään baaria päin. Ainakin tarpeeksi hiljaa, että Jali saisi hänet kyllä kiinni.
|
|
|
Post by hewwo on Oct 6, 2008 20:03:52 GMT 2
Jali hymyili helpottuneena ja suurinpiirtein ryömi toisen perässä baariin. Saisi nähdä tosin, päästettäisiinkö häntä sisään. Vaikka hän olikin jo reilu kahdenkymmenen, häntä voisi helpostikin luulla alle 16 vuotiaaksi. Baarin ovelle päästyään Jali ryhdistäytyi hieman ja yritti näyttää erittäin miehekkäältä, mutta silti hänet pysäytettiin ovella. "Hemmetti, ei taas!" Jali voihkaisi ja alkoi selittämään portsarille hikisesti olevansa täysin täysi-ikäinen, hieman lapsenomainen, silti alkoholijuomista pitävä normaalista poikkeava, mutta täysin inhinmillinen mies. Loppujen lopuksi Jali pääsi pienten epäilyjen saattelemana sisään, ja oikein tyytyväisenä. "Ah, tilataanko juotavat? Juotko sä oikeastaa mitään muuta kuin... verta?" Jali kysyi hiljaisella äänellä Akalta ja käveli hitaasti, mutta hypnoosimaisesti kohti baaritiskiä.
|
|
|
Post by Koji on Oct 7, 2008 14:55:30 GMT 2
Kun Aka oli päässyt baarin ovelle, hän jäi odottelemaan Jalia. Jolla oli näköjään hieman ongelmia vakuuttamaan tuo ovimies. Hänen tekisi toisaalta mieli vain iskeä hampaansa tuon ihem hyypän kurkkuun, muttei toisaalta viitsinyt Jalin nähden. Ja kun vielä oli muitakin ihmisiä, ja päivä. Mutta viimein Jali saikin näköjään ovimiehen vakuutettua, tai ainakin tarpeeksi hyvin. Vampyyri astui Jalin jälkeen sisään, ja meni tämän vierelle. Aka ei viitsinyt täällä ottaa huppuansa pois, kun sitten saatettaisi tunnistaa vampyyriksi ja se ei olisi mukavaa. "No, kyllä tavallaan. Mutta mikään ei oikein maistu miltään." hän vastasi hiljaa Jalille.
|
|