|
|
Post by R.I.P on Nov 9, 2007 22:59:50 GMT 2
Veronica säpsähti kuullessaan liekehtivää halkokasaa kuvaavan n-sanan ja tähän liittyneen verbin, jota käytettiin kun tarkoitettiin jonkin esineen sinkoamista eteenpäin tai jotain kohti. Toljotettuaan Juliusta jälleen jonkin aikaa, hänelle valkeni, että kyseessä oli yksi näistä lukuisista vitseistä, joita kai sarkasmiksikin saattoi kutsua. Julius oltiin kai tehty silkasta ivasta ja ironiasta, sillä ei Veronican aikana oltu käytetty noin paljoa sarkasmia. Se ei vain ollut sopivaa tuolloin, etenkään jos eli vähänkin tavan kaupunkilaista rikkaammin.
"Heittäisit kumminkin....."
Veronica puuskahti paheksuvasti. Hän oli perääntynyt Juliuksesta askeleen, pari, muttei viitsinyt enää palata takaisinkaan päin, joten jäi siihen aloilleen ja kieputti hiuksistaan pientä lettiä.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 9, 2007 23:07:27 GMT 2
Jaha, nyt pystyttiin jo menemään näin pitkälle. Sehän tietenkin vain rohkaisi Juliusta menemään vielä vähän pitemmälle ja kokeilemaan, miten pitkään hän pystyi sohimaan mehiläispesää, ennen kuin saisi piikistä.
"No, nyt kun asian otit puheeksi, niin saattaisinpa hyvinkin", Julius tuumasi ja esitti miettivää. "Olisi varmaan mielenkiintoista tietää, miltä palava ihminen haisee."
Itse herra hienovaraisuus.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 9, 2007 23:12:31 GMT 2
Veronica säpsähti silkkaa ajatustakin siitä. Miten Julius osasi olla niin ilkeä ja ärrrrsyttävä?
"Varmasti paljon paremmalta kuin mädäntyvä ihminen."
Hän vastasi.
Nyt piti pysyä rauhallisena. Raaaauuuuhaaaalllisena. Miten se oli mahdollista, kun oli maailman ärsyttävimmän ihmisen seurassa. Niin kummallisen ja ärsyttävän ihmisen, että tämä oli suorastaan ihana.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 9, 2007 23:17:27 GMT 2
Aha? No, tapellaan nyt sitten!
"No ainakin minulta jäi jotain hautaan pantavaksi!"
Julius tivahti paljon kiukkuisemmin kuin olisi itsekään uskonut. Jos joku sitä häneltä kysyi, kuolema ei ollut hänelle ongelma, mutta oikeasti hän oli vain työntänyt koko ajatuksen sivuun ja yritti olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta kun tuli hautaamisesta puhe, Julius tunsi itsensä äkkiä hyvin neuvottomaksi, mutta kiukkuiseksi.
"Loimuavasta leidistä ei varmaan hirveästi jäänyt jälkipolville muisteltavaa."
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 9, 2007 23:22:15 GMT 2
Julius kilahti, tapansa mukaan. Veronica tapitti tätä silmät viiruina ja näytti siltä, että saattaisi hetkenä minä hyvänsä potkaista Juliusta munille ja juosta kipittää pois paikalta.
"Ihan kuin sinua nyt joku jäisi muistelemaan!"
Hän yritti puskea päästään ajatusta haudassa mätänevästä Juliuksesta, mutta tilalle tunki ajatus hänen omista tuhkistaan leijailemassa jossain taivaan tuulissa.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 9, 2007 23:27:10 GMT 2
Se osui ja upposi. Niin ikävää kuin se olikin myöntää, Juliuksesta tosiaan tuntui, ettei häntä ollut kukaan jäänyt kaipaamaan. Olihan hänellä tietysti veli yhä elossa ja päällisin puolin Julius halusi uskoa, että tämä ikävöi häntä, mutta paljon voimakkaampi ääni vakuutti, että veli oli vain iloissaan päästyään vihdoin hänestä eroon.
"No sinulla taisi tosi kiva tuttavapiiri olla, kun oikein rovioon paiskasivat. Äitisi varmaan oikein sytytti puut ja valeli vielä kerosiiniä päälle!"
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 9, 2007 23:35:23 GMT 2
Se taisi tosiaankin olla totta, että sanat olivat terävempiä kuin miekat.
Veronica saattoi hyvinkin kuvitella, kuinka hänen isänsä elämä oli helpottunut kun oli päässyt eroon ärsyttävästä tyttärestään, jota ei edes naimisiin saanut ja josta oli alati ollut ongelmia. Oli varmaan hankkinut itselleen laumallisen mukuloita, ehkä haluamansa pojankin.
"Minun kuolemastani sentään tiesivät kaikki! Sinä luultavasti mätänet siellä ojanpohjassa edelleenkin."
|
|
|
|
Post by raato on Nov 9, 2007 23:39:50 GMT 2
Jos äsken oli liikuttu vaara-alueella, nyt mentiin niin pimeille poluille, ettei toista. Julius oli jo avaamassa suutaan päästäkseen ilmoille äsken keksimänsä härskin vastauksen, mutta sanat juuttuivat kurkkuun, kun ajatuksen karmeus valkeni hänelle. Niin. Entä jos kukaan ei ollutkaan löytänyt häntä? Entä jos kukaan ei tiennyt? Entä jos syy, miksi hän oli joutunut tänne Tuonpuoleiseen oli, ettei häntä oltu koskaan haudattu? Ajatus pysäytti niin, että Julius ei vain enää saanut sanaa suustaan. Hän ei saanut edes aivojaan tottelemaan. Kaikki vain jähmettyi, aikaa myöten, ja mitä enemmän asia hänen päässään pyöri, sitä todennäköisemmältä se alkoi tuntua.
"Eikä!" hän tiuskahti äkkiä kuin mikäkin pieni vauva.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 9, 2007 23:53:03 GMT 2
Jälkiviisaus oli siitä paha asia, että se sai olon tuntumaan entistä huonommalta. Tämän Veronica sai jälleen todeta, kun tajusi, että olisi pitänyt pitää leipäläpi ummessa. Tämän hän älysi hämmästyttyään ensin Juliuksen vastareaktiota, sillä oli odottanut valtavaa piikittelyaaltoa, mutta oli saanut vain lapsenomaisen huudahduksen. Nyt kun hän ajatteli asiaa pidemmälle; entä jos Julius tosiaankin mätäni edelleen ojanpenkassa? Olisi varmasti hirveää, jos kukaan omaisista ei tiennyt että joku oli kuollut, eikä etsintöihin vaivauduttu ryhtyä. Julius vaikutti sellaiselta tyypiltä, joka saattoi kadota pitkiksikin ajoiksi.
Veronica peitti suunsa kädellään. Oli aika olla hiljaa.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 9, 2007 23:59:18 GMT 2
Äkkiä Juliuksesta tuntui, ettei hän pystynyt enää seisomaan. Hän lysähti istumaan välittämättä erityisesti siitä, että kova maa tuntui aika kivuliaalta takamuksen alla. Siinä hän sitten istui hetken ja mietti, pakotti ajatuksen taka-alalle unohduksiin. Pakkohan veljen oli tietää! Pakko! Ei kukaan voinut olla niin kamala, että ajaa ensin yli ja jatkaa sitten matkaansa.
"Sinun kuolemasi jälkeen ihmiset pistivät juhlat pystyyn", Julius lopulta vinkaisi surkeana yrityksenään palata takaisin huolettomaan herjanheittoon, mutta se oli hieman vaikeaa, kun taka-alalla kummitteli koko ajan ajatus mätänevästä raadosta ojanpohjassa.
Ja jos kukaan ei tiennyt hänen kuolleen, oliko häntä edes etsitty?
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 10, 2007 0:09:15 GMT 2
Veronica puri huultaan syyllisyyden pyyhkäistessä hänen ylitseen entistä voimakkaammin, kun Julius lysähti maahan kuin räsynukke, jonka narut oltiin katkaistu. Hän ei vain saattanut uskoa, ettei miekkonen ollut ajatellut koko asiaa. Tämä vaikutti sellaiselta, jonka päähän pälkähtäisivät heti kaikkein pahimmat mahdolliset vaihtoehdot. Niin, paitsi jos oli keskittynyt toisten ongelmien kuvitteluun, jotta voisi näistä nälviä.
Voi pientä.
Tässä tapauksessa ei voinut kuin kirota itseään ja omaa tyhmyyttään. ... Paitsi jos... Veronica asteli sen enempää empimättä Juliuksen luo, polvistui ja kietoi kätensä tämän ympärille yrittäen olla mahdollisimman lohduttava, vaikka hänen teki mieli paeta paikalta.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 10, 2007 0:13:46 GMT 2
Jos Veronican tarkoitus oli viedä ajatukset pois huonoilta urilta, niin siinä hän kyllä onnistuikin. Ei tosin ehkä sillä tavalla kuin oli ajatellut. Julius, vaikka tiesikin Veronican ajoittain puhkeavan varsin spontaaniksikin, ei ollut aivan osannut odottaa tällaista ja yllättyi. Hän ei pyristellyt irti, mutta tuijotti Veronicaa silmät niin lautasina, ettei kovin kauas jalkapalloistakaan jääty. Vaan sitten hänen silmäänsä pisti jotain.
"Sinulla on paskaa hiuksissasi."
Ei toki paskaa, vaan pieni jäkäläpaakku, mutta mitenpäs Julius nyt kasvin ja paskan olisi toisistaan erottanut.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 10, 2007 0:21:35 GMT 2
".........."
Noh, ainakin ajatukset oli saatu pois ojasta ja allikosta. Veronica oli kyllä mielessään kaavaillut tapahtumat aivan toisenlaisiksi, mutta olisihan se tietenkin pitänyt arvata, että homma kääntyisi johonkin tämäntapaiseen.
"On siellä ollut paljon pahempaakin ~", hän tokaisi, eikä halunnut enää ajatella.
Vaikka se 'paska' siellä hiuksissa nyt häiritsikin hänen mieltään.
|
|
|
|
Post by raato on Nov 10, 2007 0:23:46 GMT 2
Juliuksen ilme oli näkemisen arvoinen.
"No... Sinä tietysti tulet eri aikakaudelta ja näin, mutta minun on silti aika vaikea kuvitella mitään, mikä voisi olla paskaa pahempaa ja hiuksissa", hän tuumasi ja nyppäsi "paskan" pois Veronican hiuksista.
"Paitsi purkka."
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 10, 2007 0:28:09 GMT 2
"Usko pois, et edes halua kuvitella."
Veronica hymähti. Hänen aikakautensa ei todellakaan ollut ollut mikään hygienian ihmemaa, vaikka käsite alkoi tulla jo joidenkin ihmisten keskuudessa tutuiksi. Ei siihen kuitenkaan jaksettu kiinnittää sen enempi huomiota.
"........................... purkka?"
|
|
