|
|
Post by helo on Oct 22, 2007 10:00:43 GMT 2
# Oho, Cynderhän on macho jos se voitti ne molemmat XD Eihän se nyt voi herranen aika tappaa neljää petoa  # Wiikuna oli päässyt aika hyvin pakoon ja pääsi pian pienelle suojärvelleen. Vilkaisten vielä kerran taaksensa, naaras lähti hyppelehtimään sammalmättäitä pitkin järven poikki. Se tiesi, että tänne sitä ei voinut kukaan muu seurata, koska kukaan muu ei tiennyt sammaleista, mikä kestäisi ja mikä ei. Järvessä oli yllättävän paljon suonsilmiä, eikä sinne monikaan eläin uskaltanut. Paitsi Wiikuna. Joten se saattoi ylpeästi sanoa pikkusaaren olevan omansa. Se sai pian jalkansa laskettua saarelle ja puski hellästi suurta puuta keskelle pientä mätässaarta ja valui istumaan puun alle. Turvassa. |
|
|
|
Post by mammutti on Oct 22, 2007 12:59:45 GMT 2
#Macho ja macho... Kumpikaa niistä ei ees kuollu. xD Toinen jäi jumii suohon ja toinen pyörty. Noh, ainaki on tulevaisuuden pelejä ajatellen erittäin vihaisia ja kostonhimoisia demoneja tarjolla. Hehe heh... eh.# Demonit olivat vahvoja ja ennen pitkää toinen joko heräisi tai toinen pääsisi ylös mutavellistä. Cynder koitti kiiruhtaa, sitä ei huvittanut jäädä taistelemaan demonien kanssa uudestaan. Pasuunasaurusta ajoi eteenpäin myös toinen voimakas tunne. Halu päästä puhumaan toiselle dinosaurukselle. "Minnehän se oikein meni?" Uros mutisi itsekseen ja käveli väsyneenä suovedessä, joka hidasti matkaa entisestään. Päästyään itsensä mielestä tarpeeksi kauas demoneista, Pedontappaja nosti päätänsä ylemmäs ja soitti sarveaan. Pehmeä, matala ääni pyörähteli ilmassa. Ääni oli sen verran matala, etteivät kaikki olennot sitä voineet kuulla. Uros kumminkin toivoi, että dinosaurus kuulisi sen. |
|
|
|
Post by helo on Oct 22, 2007 16:31:21 GMT 2
Ja kyllähän Wiikuna sen kuuli. Ääni tuli läheltä ja naaraan teki ensin mieli vastata siihen, mutta epäilys kuitenkin laittoi sen sulkemaan suunsa ja pysymään vaiti. Se ei vieläkään tiennyt, oliko toinen lihan- vai kasvissyöjä, mutta toisaalta, eihän yksisarvisella ollut mitään hätää. Toinen ei pääsisi järven poikki kumminkaan, joten voisihan se tehdä itsensä olemassaolevaksi. Hitaasti se puhalsi sarveensa, matalan pehmeän urahduksen, jonka toivoi kantautuvan takaisin toisen korviin.
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 22, 2007 19:19:13 GMT 2
Hetken ajan oli hiljaista ja Cynder jo kuvitteli, että toinen oli kadonnut kokonaan, mutta sitten kuului vastaus. Pehmeä töräys silitti hellästi uroksen korvaa ja sai sen hymyilemään. Pedontappaja lähti liikkeelle äänen suuntaan ja soitti kahdella reunimmaisella sarvellaan hennon ulinan, tietynlaisen kutsuhuudon. Pasuunasaurus halusi nähdä missä toinen oli.
|
|
|
|
Post by helo on Oct 23, 2007 8:11:24 GMT 2
Wiikuna ei kuitenkaan vastannut enää mitään toisen seuraavaan kutsuun, koska tiesi toisen löytävän perille edellisen äänenkin perusteella. Naaras luotti siihen ja jos toinen ei löytäisi... oma ongelmansa. Se tuijotteli äänen suuntaan silmä tarkkana ja häntä laiskasti veden rajaa rikkoen. Se oli yhtäaikaa jännittynyt ja kiinnostunut, mutta myös osittain peloissaan. Noh, kohtahan hän saisi selville, kuka toinen olikaan.
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 23, 2007 9:01:17 GMT 2
Vastausta ei enää kuulunut, joten Cynder jatkoi kävelyä ja ympäristön tutkimista. Katsellessaan pää ylhäällä ympärilleen, sen jalka luiskahti äkkiä syvempään veteen. Pasuunasaurus hätkähti ja kiskaisi jalkansa pois sameasta vedestä. Silloin se huomasi seisovansa eräänlaisen suojärven vierellä.
"Tämän järven pohja on varmasti kuolemanloukku, täyttä mutaa veikkaan",
Pedontappaja mutisi itsekseen ja peruutti reunalta kauemmas. Järvessä näytti olevan jonkinsortin mättäitä, mutta kokeillessaan yhtä lähellä olevaa, se petti ja painui alemmas. Kokeillessaan jalallaan toista mätästä, se kesti painon ja pysyi paikoillaan kuin jonkinlainen astuinkivi.
|
|
|
|
Post by helo on Oct 23, 2007 12:56:12 GMT 2
Toinen oli saapunut järven rannalle, muttei näyttänyt huomioivan Wiikunaa ollenkaan mikä oli toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Eikös tuo toinen ollut tullut varta vasten häntä etsimään? YKsisarvissaurus katseli kummastuneena, kun toinen kokeili suon pintaa, mihin voisi astua ja mihin ei. Naaras tuhahti huvittuneena. Kukaan muu ei tänne pääsisi, paitsi hän.
"Oikean reitin löytäminen ei taidakaan olla ihan helppoa",
Wiikuna sitten lopulta huudahti kovemmalla äänellä, saadakseen toisen huomion.
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 23, 2007 13:58:59 GMT 2
Cynder hätkähti kuullessaan toisen äänen. Nostaessaan päätänsä, sillä kesti hetki paikallistaa toinen. Naaras oli sen verran ruskea ja väriltään maastoon sulautuva, ettei sitä meinannut erottaa ollenkaan.
"Aikamoinen turvapaikka. Kuolettavan hyvä sanoisin",
Pedontappaja vastasi hymyillen. Se ei viitsinyt noteerata parin metrin päässä vedestä esiin pilkottavaa sääriluuta.
|
|
|
|
Post by helo on Oct 23, 2007 15:57:38 GMT 2
Wiikuna ravisteli päätänsä, sillä se ei halunnut näyttää toiselle kikatustaan. Ei. Ennenkuin tietäisi kuka toinen oikein oli.
"Kiitosta vaan, vaikka minä kutsunkin tätä mieluummin lepopaikaksi. Vaan entä sinä? Huomaan, ettet taida useimmiten käyskennellä täällä. Haluatko nyt jo kertoa, miksi oikein seuraat minua."
Äänessä oli tivaavaa sävyä ja naaras tuijotti toista herkeämättä. Se oli epäluuloinen ja syystä; toisen terävät hampaat ja raatelukynnet eivät antaneet epäilyksen sijaan. Jos jostain saisi tietoa toisen elämäntavoista, niin hampaista ja leuoista. Ja jos noilla jauhennettaisiin kasveja niin... saisivat olla aika metallipuita.
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 24, 2007 9:48:01 GMT 2
Cynder varasi taas toisella jalalla kestävälle mättäälle painoa ja ihaili miten kestävää tekoa joku tälläinen kasvikasa pystyi olemaan.
"Minä? Ehei, en ole käynyt täällä paljoa. Mitä nyt pari kertaa tullut ihmettelemään kuinka hehkeää täällä on",
pasuunasaurus vastasi, samalla nostaen katsettaan taas toiseen. Sen toinen kulma nousi ylös hivenen. Naaras taisi olla epäilevää tyyppiä, eikä oikein vaikuttanut suostuvaiselta näyttämään oikeaa reittiä omalle saarelleen. Tosin, ymmärsihän sen. Toiselle dinosaurukselle Cynder saattoi näyttää hieman erikoiselta. Vaan siltähän uros näytti melkein kaikkien silmissä.
"En minä mitään pahaa halua, jos sitä mietit. Haluan vain jutella kanssasi. Voit varmaan arvata, ettei täälläpäin Tuonpuoleista oikein ole muita dinosauruksia juttuseuraksi",
Pedontappaja vastasi leppoisasti ja heilutti häntäänsä laiskanpuoleisesti, osoittaen näin seisovansa sanojensa takana.
|
|
|
|
Post by helo on Oct 24, 2007 9:57:38 GMT 2
Wiikuna kallisti päätänsä miettivä katse silmissään.
"Et sinä minua huijaa. Oletko sattunut katsomaan noita hampaitasi? Niillä syödään meikäläisiä, eikä mitään kasveja."
Naaras värähti inhosta ajatellessaan noita hampaita. Samanlaisia, mitä demoneilla. Silti se oli aivan liian kiinnostunut toisesta, ollakseen hiljaa.
"Joten, kysyn jälleen, miksi autoit minua?"
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 24, 2007 11:41:08 GMT 2
Cynder painoi suunsa kiinni ja laski hivenen päätään. Ihan sama ongelma mitä muidenkin kasvinsyöjien kanssa. Tälläisinä hetkinä uros vihasi hampaitaan.
"En minä koita huijata sinua",
pasuunasaurus koitti selittää, mutta tilanne tuntui jotenkin hankalalta. Mitä toiselle nyt voisi sanoa? Tulin Tuonpuoleiseen ja huomasin pedon hampaat suussani.
"Syön kasveja, en tapa syödäkseni. Sitä on vaikea selittää."
"Autoin sinua, koska tahdoin jutella sinulle. Ja sieltä mistä minä tulin tänne kasvinsyöjät ainakin pitivät yhtä",
uros laski päätänsä ja kallisti sitä, koittaen saada toista ymmärtämään, ettei mitään hätää ollut.
"Tunsin auttamisenhalun normaaliksi."
|
|
|
|
Post by helo on Oct 24, 2007 13:34:51 GMT 2
Toisella oli siis suuri halu tulla juttelemaan Wiikunalle, mutta naaras ymmärsi sen yhä syömisenhaluna.
"Pötyä. Ei noilla hampailla syödä kasveja. Kuinka tyhmäksi minua oikein luulet? Hampaistasi näkee, ettei ruuansulatuksesikaan sulata edes kasveja. Kai minä nyt sen verran tajuan."
Naaras ei halunnut kuitenkaan ajaa toista pois, mutta ei tehnyt elettäkään liikahtaakseen paikaltaan auttaakseen toista tai muutenkaan. Tuijotti vain pistävän syyttävästi.
"Ja jos sinulla on jotain sanottavaa, voit hyvin sanoa sen sieltä matkasta."
|
|
|
|
Post by mammutti on Oct 24, 2007 19:13:44 GMT 2
"Jos sanon, etteivät hampaani olleet tälläiset ennen Tuonpuoleista, uskoisitko minua?"
Cynder kysyi ja otti jalkansa pois sammalmättäältä.
"Ei, et sinä ole todellakaan tyhmä, on hyvin viisasta epäillä. Mutta uskoit tai et, minä syön kasveja. Vaikka purukalusto olisikin ehkä muuhun tarkoitettu",
pasuunasaurus sanoi ja tunsi sisällään oudon kylmän tunteen. Se oli juuri osittain myöntänyt olevansa edes hieman peto, joka se ei todellakaan halunnut olla.
"Noh, voimme me näinkin puhua, kunhan et aloita mykkäkoulua tämän päälle",
Pedontappaja huokaisi toisen sanoille ja nosti päätään.
"Minä voin aloittaa kunnollisen keskustelun",
se lisäsi vielä.
"Päivää, hauska tutustua neiti."
#Ai, jestas. xD Hyvä alotus Cynder, aivan mahtava tapa vakuuttaa Wiikuna...#
|
|
|
|
Post by helo on Oct 24, 2007 21:35:27 GMT 2
Wiikunan teki mieli nauraa, mutta se olisi kumonnut täydellisesti sen vakavan ja epäilevän asenteen. Silti tirskahdus kirposi sen huulilta toisen älyttömälle vitsille, eikä se voinut vähään aikaan muuta tehdä kuin hytkyä naurusta toisen typerille sanoille. Lopulta se sai itsensä jotenkuten kasaan ja sanoi vuorostaan:
"Päivää itsellesi herra ja hauska tutustua minunkin puolestani."
# Lyhyt, en viitsi pidempää Feeniksin silmän alla 8) #
|
|
#