|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 17:02:53 GMT 2
Punahiuksinen vampyyri asteli hiljakseen pikkukaduilla. Nyt oli taas se aika, että oli pakko juoda verta ja täältä löytää aina jonkun eksyneen matkamiehen. Vampyyri oli ollut oikeastaan aika onnellinen, hänellä oli ystävä, vielä hyvä sellainen ja oikeastaan vielä enemmänkin tämä henkilö oli. Aka tunsi, että hän punastui pienesti, mutta puna hävisi kumminkin pian. Vampyyri oli myös tajunnut oikean suuntaustumisensa, mutta taatusti ei puhuisi siitä.
Pian hän näkikin edessään jonkun eksyneen raukan, nuori naishenkiö. Omatunto jo kolkutti, mutta muuten ei eletä kuin verta juomalla ei voi mitään pakko se oli tehdä. Tappaa tuo ja juoda veret. Vampyyri lähestyi uhriaan hiljaa ja iski tältä tajun kankaalle päästyään tarpeeksi lähelle. 'Anteeksi.' Aka ajatteli ensin, kyykistyi ja iski sitten hampaansa pyörtyneen neitosen kaulavaltimoon. Lämmin veri tuntui kielellä, se ei kauhean hyvältä maistunut. Verestä hän kun ei pitänyt paljoakaan...
-------------------------------
Mannu komma here
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 17:18:46 GMT 2
Askeleet olivat taas kuljettaneet miehen omia reittejään paikkoihin joita toinen ei tuntenut,vaikka ei sillä, yksikään paikka ei tuntunut tutulta. Mumein katse harhaili ympäriinsä, samalla kun tuo hieroskeli olkaansa. Käden puuttuminen oli vielä asia, johon ei ollut kerinnyt tottua.
Hiljainen huokaus karkasi huulilta, tämä ei ollut yhtään mieluisa tilanne. Hetken päästä Mumei seisahtui, jotenkin oli harhautunut kaduilla, onnistuen päätymään seuraamaan vampyyrin ruokailua. Jotenkin vain jää tuijottamaan pysähtyen hetkeksi kokonaan. 'Vampyyri?'
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 17:36:00 GMT 2
Eipä Akalla mennyt kauaakaan, kun hän oli tehnyt lopullisesti tuosta selvää ja saattanut tuon pois Tuonpuoleisesta. Ei kumminkaan kamalan mieluisella tavalla. Hän pyyhkäisi suupielestään veret pois käteensä. Hieman verta oli roiskunut painalle ja valkoiselle takillekin. Joka ihan tuttua kyllä oli, muita vaatteita ei hänellä ollut, joten välillä ne ovat aika likaiset. Kunnes eksytään jonnekkin missä ne pääsee pesemään.
Vampyyri tunsi kolmannen henkilön läsnäolon, hänen ja ruumiin lisäksi. Aka nousi seisomaan ja katsahti taakseen. Ihminen ja uusi täällä. Sen tunsi milloin joku oli uusi ja milloin ei. Aka oli oleskellut jo kauan täällä, ei kunnolla enään muistanut edes kauan. Kohteliaana punatukkainen kumminkin kumarsi pienesti ja sanoi: "Iltaa."
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 17:51:43 GMT 2
Tummat silmät jäivät jo tottumuksesta, ja tiedostamatta katselemaan hetkesi Akaa, kiinnittäen huomionsa niin tuon pukeutumiseen kuin siihen miten vampyyri seisoi. Ehkä järkevämpi olisi kadonnut paikalta, mutta mies vain jäi siihen tuijottamaan vielä hetkeksi, ennen kuin tajusi Akan puhuvan itselleen.
Hieman hämmentyneenä Mumei sipaisee hiuksiaan, joiden kanssa värkkäsikin aina kun oli tilanteesta hermostunut tai epävarma, tai ei muuten keksinyt miten olisi. Ehkä toivoi pelaavansa varmemman päälle, painaen päätään myös jonkinlaiseen kumarrukseen, mutta piti silmät koko ajan kiinni Akassa.
''Iltaa vain.. Anteeksi että.. Häiritsin ruokailuanne, mutta osaisitteko te kertoa mikä tämä paikka on?'' Puhe oli hiljaista, soinnitonta. Ilmeetön kuten kasvot.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 17:57:43 GMT 2
Joo uusi ihan selvästi.
Ja oliko toisen toinen käsi poissa? Voi raukkaa... No eihän Akallakaan enään sydäntä rinnassa ollut ja todisteena oli iso arpi rinnassa sydämmen kohdalla. Vampyyri muisti ensimmäiset päivänsä hyvin Tuonpuoleisessa. Hän oli ihan hakusessa ja ihmetteli miten myös dinosaurukisa täällä pystyi oleman. Kyllä yhden hän on nähnyt, Wiikuna nimisen. Ja vissiin eri aikakausiltakin kaikkia pystyi tulemaan. Hän oli ottanut selvää Tuonpuoleisesta lisää ja niin oli sanottu.
"Ei se mitään join ihan tarpeeksi. Ja kyllä osaan, tämä on Tuonpuoleinen. Ei Taivas tai Helvetti, vaan jotakin siltä väliltä." Aka sanoi.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 18:16:06 GMT 2
Toinen kulma kohosi aavistuksen, miehen kuunnellessa vampyyrin selitystä. 'Tuonpuoleinen?' Se olisi selvittänyt paljon, mutta eihän kuoleman jälkeen olisi pitänyt olla mitään, eihän? Mumei oli hetken siinä yhtä kysymysmerkkiä, ei tiennyt olisiko nauranut vai pysynyt hiljaa. Olisi nauranut jos se olisi ollut tapana, mutta hieman synkeänä tyytyi vain katsomaan Akaa hyvin kysyvän näköisenä. ''Tuonpuoleisessa? Tuota, tarkoittaako tuo että olen kuollut?''
Kysymys tuli varovaisesti, eikä Mumei tiennyt oikein mitä tahtoi kuulla vastaukseksi. Näpertelee vielä hetken sekapituisia hiuksia, koettaen saada jotain selkoa ajatuksilleen, odottaen vastausta.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 18:25:28 GMT 2
Aka huokaisi hiljaa. Tuntui oudolta joutua sanomaa toiselle, että tämä oli kuollut. Vampyyri muisti omasta kuolemastaan jotakin ja mikään ihana se ei ollut. Ensin keskellä kirkasta päivää hakataan verille ja kaadetaan lampaanverta ja pyhää vettä kurkkuun ja odotetaan tuskissaan, että keuhkot syöpyvät. Se sattui helvetisti.
"Ikävä kyllä tarkoittaa." vampyyri sanoi. Mitenhän toinen reakoisi? Kaikki reakoivat eritavalla, jotkut ovat vain onnellisia, jotkut surullisia ja jotkut vihaisia.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 18:44:18 GMT 2
Mies katsoo hetken Akaa, nostaen kätensä otsalleen pudistellen päätään hieman epäuskovana, laskeutuen hiljalleen maahan istumaan, laskien sitten käden syliin aikalailla ilmeettömänä. Siinäkö se elämä sitten oli?Kaksikymmentä vuotta, eikä juuri mitään merkittävää saatu aikaan, eikä oikeastaan ketään joka olisi kyllä surrutkaan poismenoa. Mumei nostaa hetkeksi katsetta, hieroen olkaansa josta käsi puuttui. Hetkinen, eikö toinen käsi pitäisi olla sitten takaisin? ''Okei... Jos puhut totta.. Ja tämä on kuoleman jälkeistä.. Miksi minun käteni puuttuu yhä? ''
Mumein silmät koettivat saada Akan silmät vangikseen tuijotuksen ajaksi, sen hetken kun tuo vielä oli sekaisin paikasta ja sen hetkisestä tilasta, ei ollut kylmä kuori ensimmäisenä vastassa.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 19:01:44 GMT 2
Aka jäi hetkeksi miettimään toisen uutta kysymystä. Mutta ei hän oikeastaan tiennyt. Ei hänenkään sydän ollut takaisin tullut, vaikka kuoltiin. Aavistus kumminkin oli...
Punaiset sielunpeilit katsahtivat Mumeihin. Vampyyri olisi tahtonut mennä lohduttamaan, mutta tuskin toinen antaisi. Aka oli vampyyri, vampyyri joita pelättiin usein kamalasti. Ja vielä, kun oli saakelin toinen persoona.
"En tiedä. Mutta olen kuullut, että täällä on joku Nouvosto, joilla on välillä kiero huumorin taju. Esimerkiksi, jos joku joka on elämänsä aikana potkinut ja hakannut kissoja hän saattaa tänne päätyessään muuttua kissaksi. Ymmärsitkö? Heillä on valtuuksia päättää, minkälaisia olemme täällä, tai jotain." vampyyri selitti. Heidän syytä siis oli hänen kaksipersoonaisuus luultavasti.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 19:11:42 GMT 2
Kuunteli ja mietti, katsellen vielä Akan silmiä, tyytyen sitten vastaukseen huokaisten. Joku joka ennen tunsi Mumein, olisi saattanut katsoa pitkään ja ihmeissään, kun miehen kasvot vääntyivät ihan pieneksi hetkeksi hymyyn, mutta vain pieneksi hetkeksi, ennen kuin normaali ilmeettömyys palasi. Oli saanut kädettömyyden rangaistuksena, ehkä sen ansaitsikin. Jostain syystä pystynyt surkuttelemaankaan, vaan laski hetkeksi katsetta maahan, liian moni kysymys pyöri päässä. Mitä tästä eteenpäin, mikä neuvosto? Miten täällä pystyi elää? Nostaa katseen sitten Akaan noustessaan, ei pelännyt vampyyreitä, ei ollut koskaan mitään yliluonnollista pelännyt, päinvastoin. '' Voiko tuntemattomalta pyytää selvitystä tästä paikasta..? HIeman uutta minulle.''
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 19:38:38 GMT 2
Aka muisti, miten epätoivoinen oli ollut, kun ei tiennyt tästä paikasta mitään. Se oli kauheaa. Kodittomuus ei ollut vieläkään loppunut, kun vampyyri yöpyi siellä täällä. Joskus roskakasan päällä, joskus varastossa ja joskus ystävänsä luona.
"Kysy vain, jos jokin asia on epäselvä voin kertoa. Itse tiedän hyvin miten inhottavaa on olla täällä ensimmäisiä viikkoja, kun ei tiedä mistään mitään." vampyyri sanoi ja koitti vaikuttaa mahdollisimman kiltiltä. Mutta kulmahampaat, kun oli tälläiset pitkät niin ei se vakuuttavaa ollut.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 19:48:41 GMT 2
Mies katseli hetken vielä Akaa, tajuten ettei tiennyt tuon nimeäkään vielä. Keksi kyllä kysyttävää vaikka kuinka paljon, ei vain tiennyt mistä aloittaa. ''Keneksi minä puhuttelen sinua?'' Koettaa sitten rauhoittua ja nousee ylös. '' Onko täällä muitakin vampyyreitä? Paljon? '' Äänestä kuului ehkä hieman innostus, mitä mies koetti peittää, eihän aikuisen ihmisen pitänyt kovin innostua nyt, vaan koettaa järkeillä missä oli ja miten jatkaa tästä. ''Minä olen aivan hukassa.. Onko täällä mitään missä voisi aloittaa elämän?'' Uusi mahdollinen alku, ilman menneen kahleita. Ajatus pisti mumein hymyilemään sisäisesti.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 20:00:32 GMT 2
"Olen Aka, sinä?" vampyyri esittäytyi ja kysyi sitten itse vuorostaan.
"Kyllä täällä varmaan on muitakin, en ole törmännyt itse ainakaan. Ja täällä on myös kaikkia muita... Ihmissusia ja sellaisia." vampyyri vastasi. Kun on Tuonpuoleisessa asunut kauan, niin ei tuntunut kyllä kamalalta paikalta. Ihan mukavalta... Oikeastaan Aka ei tiennyt tahtoisiko lähteä täältä koskaan, mutta kuolo kaiken korjaa ennen pitkään. Mutta nyt oli ainakin syy jatkaa elämää, kun on ystäviä.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 2, 2009 20:20:50 GMT 2
''Mumei..'' Mies sanoi nimen vanhasta tottumuksesta, esittäytyen nimettömänä, kuten aina eläessään oli tehnyt. Katseli vielä hetken Akaa, kuin arvioiden uudelleen. ''Ihmissusia? Tuonpuoleinen tämä siis oli... Osaatko sanoa mitään mitä minun pitäisi ottaa huomioon kulkiessani täällä? Tai etsiessäni paikkaa..?'' Alkoi taas tuijottaa Akaa silmiin, kuin varmistaakseen ettei tuo valehtelisi.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 2, 2009 20:36:52 GMT 2
"Hauska tavata Mumei." Aka hymähti.
"Valitettavasti en kovinkaan hyvin, kun olen aika syrjäisillä seuduilla liikkunut enemmiten yksin, mutta sen sanon, ettei ihan kaikkiin kannata luottaa - en tarkoita ettet voisi minuun - ja ei kannata aliarvioida." vampyyri neuvoi.
"Ja Hämärän alueella kannattaa varoa."
|
|
