|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 14:38:56 GMT 2
Aka hymähti hiljaa, kylmästi.
"Miksi muka pitäisi? Kerroppa se." vampyyri sanoi virnistäen. Toinen persoona oli vahvempi ja tiesi hieman mitä oli ennen muuttumista tapahtunut. Olisi kuitenkin virhe yrittää saada ajatukset kääntymään ja muuttumaan sanoilla. Aka ei kuunnellut niitä nyt. Katsotaan nyt huomaako tuo persoonan vaihtumisen.
Vampyyria rupesi hieman mietityttämään, että oliko toinen kuollut luonnollisella vai epäluonnollisella tavalla, edellä mainitun veri on ainakin parempaa.
"Kerroppa kuolitko normaalilla vai epänormaalilla tavalla." Aka sanoi.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 14:48:08 GMT 2
'' Koska tuo on todella ärsyttävää...'' Totesi ja yritti laittaa käsiään puuskaan, hetken päästä huomattuaan sen mahdottomaksi ja koettaa naamioida liikkeen vain olkapään hieraisuksi.
''Johan sinusta tuli töykeä.. Miksi minun pitäisi kertoa miten kuolin?'' Syy kertomatta jättämiseen oli vain yksinkertaisesti siitä syystä, ettei Mei tiennyt täysin 100% varmasti mihin oli kuollut. Olihan hän saattanut selvitä siitä käden pätkimisestä ja olla tajuttomana. Vanhasta tottumuksesta miehen silmät vilkaisivat ympärille, ettei paikalle ollut muita tullut, vaikka huomaisi asian muutenkin. Muualle vilkuili samalla rauhoitti samalla miehen omia ajatuksia, ennen kuin mustat silmät jäivät tuijottamaan etuhiusten lomasta vampyyriä.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 15:27:37 GMT 2
Aka hymähti. Ärsyttävää, heh. Eipä parka tainnut tajuta, että ihan eri henkilö tavallaan tässä edessä seisoi. "Minkäs luonteelle mahtaa." vampyyri sanoi sävyttömästi.
"Miten niin töykeä?"
"Koska tahdot tietää." hän sanoi.
------------------------------------
lyhyt mutta velvollisuus kutsuu (koiran lenkitys)
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 15:53:49 GMT 2
Tuhahtaen vei Mumei käden otsalleen, näemmä vampyyreihin päti samat säännöt kuin ihmisiin. Katse jää nyt toiseen karkaamatta välillä minnekkään välillä. ''Sinä et sanonut vieläkään minkä jätit kesken..'' Viimeinen yritys ennen kuin toinen antaisi periksi, ei voinut pakottaakkaan toista, tyytyi vain näyttämään ärtyneeltä sen hetken kuin puhui. Pian kuitenkin vain huokaisi hiljaa pudistaen päätään hiusten heilahtaessa miten sattuu. Maailma ja Tuonpuoleinen olisivat aivan samanlaisia?
------------------------
K ^^
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 16:16:19 GMT 2
"Ei se ollut mikään tärkeä asia. Unohda." Aka totesi. Tosiaan ei tärkeä... Muuten vaan oli aika tärkeä tietää, että oli kaksi persoonaa. Ties mitä tapahtuisi, kun seuraavaksi törmättäisi Mumeihin normaalissa persoonassa.
"Ja se asia ei edes kuulu sinulle." hän sanoi kuin idiootille. Tajuaisikohan toinen? Se jää nähtäväksi.
"Ja haluan tietää kummalla tavalla kuolit vai pitääkö minun iskeä hampaani kurkkuusi?"
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 16:35:50 GMT 2
Miehen silmät sulkeutuivat huokaisun säestämänä, unohdetaan sitten. Käännyttyään lähteäkseen pois vampyyrin seurasta, ärtyneenä tuolle ja osin itselleen, oli iloinnut liian aikaisin, ja nyt sai taas huomata ettei se kannata. Puolikkaan askeleen kerkisi Mumei ottaa kohti katuja, ennen kuin taas seisahtui Akan puhuttelutavasta. '' Sinuna katsoisin miten pu...'' Sanat pysähtyivät kurkkuun miehen alettua tajuta Akan viimeisiä sanoja. 'Uhkaileeko tuo...?' Vain hetken päästä Mei tulkitsi sanat uhkaukseksi. Silmät aukenivat etsimään ympäristöstä jotain kättä pidempää, varalle.
''Oliko tuo uhkaus?'' Puhe oli nyt hiljaisempaa ja aavistuksen matalammalta, Kehoituksena varomaan. Hitaamman puoleisesti kääntyi katsomaan Akaa, itsepäisyys oli uteliaisuuden kanssa asioita, jotka saivat miehen ongelmiin entistä pahemmin, sillä kun tietty raja kuljettiin ohi, toinen ihan kettuuttaankaan enää paennut tilanteesta.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 17:03:41 GMT 2
Aka katsoi toisen perään, kun tämä teki lähtöä. Vampyyrille ei kannata kääntää selkää. Virnistys kohosi hänen huulilleen. Toinen taisi hieman ainakin pelätä varmasti.
"Riippuu miten katsoo." Aka sanoi ja läheni Mumeita hieman.
"Suostutko nyt suosiolla kertomaan, että kuolitko normaalilla tavalla vai et? Ei se niin helvetin vaikeaa voi olla." punatukkainen ärähti ja paljasti nopeasti kulmahampaansa.
Olisipa normaalisti kuollut, saisi kerrankin hyvää verta juodakseen.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 17:26:46 GMT 2
''No kyllä se on nyt niin vaikeaa. Koska se ei taida kuulua sinulle tippaakaan, neiti.'' Viimeineistä sanaa Mumei korosti oikein, jotta toinenkin varmasti tajuaisi sen vittuiluksi, koskaan tiennyt kuinka hidas vampyyri oli. Pieni jalan siirto vaihtoi painopistettä Mumein omaksi eduksi, jos Aka kovin lähelle tulisi, ei todellakaan vain nätisti seisoisi paikallaan.
''Jos haluat pitää hampaasi, pysyt nyrkkien kantaman ulkopuolella..'' Jotta saisi sanat varmasti toisen päähän, nosti ainokaisen kätensä nyrkissä ylemmäs. 'Ja vielä voimakkaamman käden vei..' Vasenkätisellä miehellä tulisi olemaan vielä paljon ongelmia pelkän oikean käden kanssa. Kunhan ensin selviäisi niinkään pitkälle...
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 18:31:46 GMT 2
Aka huokaisi ärtyneenä. Ihmiset tekevät tämän kaiken hyvin vaikeaksi... Tuima katse siirtyi maasta Mumeihin. "Vinkkinä vain, ettei vampyyrille kannata mennä uhkailemaan." vampyyri ärähti ja tuli taas lähemmäs toista.
"Uhkailetko nyt? Kummalla nyt olisi mahdollisuuksia voittaa? Sinulla yksikätisellä vai? Minulla on molemmat kädet tallessa ja etuna on myös nopeus." Aka puheli ehkä vähän ärsyttävästikin. Sellainen hän nyt vain oli.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 19:03:31 GMT 2
Mies alkoi siirtyä syrjemmälle, lähemmäs seinää saadakseen selkänsä suojaan, toisen vähättely vielä enemmän lietsoi itsepäisyyttä miehessä, kyllä tuo itsekkin tiesi ettei voisi voittaa vampyyria tässä kunnossa, mutta ei kyllä antaisi toiselle sitä ylevydyen tunnetta että pakenisikaan. Aina ei miesten järkeä pysty selvittämään.. ''Kiitän vinkistä ja palautan toisen, älä aliarvioi ihmistä..'' Suuria sanoja väärällä hetkellä. Mei tunsi pienenä pelon piikkinä mielessään, käden puute saattoi todellakin nyt koitua ongelmaksi. Pienen hätäsuunnitelman muodostuessa nyökkää.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 5, 2009 19:18:08 GMT 2
"Etkai luule, etten tunne ihmisiä?" hän virnisti ja tuli taas lähemmäs.
"Kyllä tiedän ihmisistä paljonkin, kun onhan vuosien mittaa heitä metsästetty ja muuten." Aka sanoi kylmästi ja katseli punaisilla sielunpeileillään toista. Hieman ärtynyt mies oli. Sanoisi toinen nyt vain tästä selviäisi helpommalla.
"Noniin. Kerro nyt kummalla tavalla kuolit hitto vie tai sitten vaikeamman kautta annat minun kiltisti maistaa vertasi." Aka sanoi tylysti.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 5, 2009 19:25:11 GMT 2
Silmät laskeutuivat hetkeksi kiinni, tulipahan tästäkin elämästä lyhyt. Tilanteeseen sopimattomasti alkaa nauraa tuosta vain, itselleenkin yllätyksenä, nauraa vain vampyyrin edessä. '' Säälittävää... Säälittävää mutta en edes tiedä mihin kuolin, joten en osaa vastata..'' Typertyneenä omastakin reaktiosta koettaa olla nauramatta, epäonnistuen siinä. Hetken jo miettii seonneensa, avaten silmänsä katsoakseen Akaa silmiin.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 6, 2009 19:29:21 GMT 2
Aka tuhahti ärtyneenä. Hitto vie, ei tiennyt.
"Onko sinulla minkäänlaista käsitystä? Kuolitko kenties sairauteen... Tapettiinko sinut, vai mitä?" hän kysyi ja tuli taas lähemmäs Mumeita. Kaikki piti vääntää rautalangasta... Hän tahtoi tietää, nimittäin jos toinen kuoli luonnollisella tavalla saataisi iltapalaa. Luonnollisella tavalla kuolleita ei ollakkaan päästy juomaan pitkiin aikoihin.
|
|
|
|
Post by mumei on Jan 6, 2009 20:07:01 GMT 2
Nauru loppui Akan astuttua lähemmäs, katsoi oliko toinen tarpeeksi lähellä nyrkin iskulle, jos oli vampyyri tullut oikelle etäisyydelle, täysin surutta ja ajattelematta sen kummempaa seurauksia yritti parhaansa mukaan iskeä Akan kasvoja, nyrkin lopullisena kohteena olivat tosin hampaat.
'' En sairauteen enkä tapettuna. Vampyyri tai et, pysy tarpeeksi kaukana, en välitä tehdä kovin läheistä tuttavuutta näin ensitapaamisella.'' Sanat tulivat vielä varmasti, hiljaa kirosi itseään ja itsepäisyyttään. Mutta pakeneminen olisi missäään vaiheessa ollutkaan vaihtoehto.
|
|
|
|
Post by Koji on Jan 7, 2009 20:33:31 GMT 2
Pian Aka oli liikkunut sivulle ja väistänyt lyönnin. Vampyyrin nopeudelle ei kuolevainen pärjää. Virnistys kohosi taas Akan kasvoille, tästä tulee hauskaa. "Luuletko tosiaan pärjääväsi minulle? En ole yhtä heikko, kuin te kuolevaiset. Join äsken verta, eli olen täysissä voimissani ja nopeuttakin on." punatukkainen sanoi tyynesti astuen taas lähemmäs.
"Kuolitko sitten oma aloitteisesti?" hän kysyi.
"Minut tapettiin. Voin sanoa, että sillä tavalla miten harva tahtoo tulla tapetuksi." Aka kertoi. Normaalisti ei olisi kertonut sitä, ei ole tainnut kertoa kellekkään, että kuoli siihen, että keuhkot syöpyivät. Sitä harva tahtoo kokea... Hyvin kivulias kokemus ja kun sille ei voi vielä tehdä yhtikäs mitään.
|
|
