|
|
Post by mammutti on Nov 2, 2007 19:02:02 GMT 2
Cynder virnisti leikkisästi, kun toinen hiljeni hetkeksi. Taisi vislaus mennä perille. Kun Tuulessasoiva sitten vastasi, kutsuen urosta tanssimaan, oli Pedontappajan vuoro hiljentyä hetkeksi. Se katsoi ensin kokkoa, sitten paria tanssivaa ihmistä ja lopuksi naarasta. Miettien hetken, se huokaisi hymyillen. Olihan nyt sentään juhlailta.
Matala mylväys kaikui myönteisenä vastauksena ja uros lähti kulkemaan naarasta ja kokkoa kohti. Vatsan alla matkaavat lapset hihittivät huomatessaan matkan lähteneen kohti kokkoa. Taisi olla pienten varsinainen päämäärä.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 2, 2007 19:08:28 GMT 2
"Ah, tuota ivan sävyä, joka korvissani helisee."
Luciano totesi irvistäen. Ihmismassa oli näemmä jo osittain kerääntynyt lähemmäs kokkoa karkeloimaan. Oli se kyllä kumma, miten yleensä niin pelätty tuli herätti nyt silkkaa hilpeyttä ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Virnistäen pirullista virnistystään, hän kaappasi Annabellan käsikynkkään ja lähti hillityn innokkaasti rahtaamaan tätä lähemmäs kokkoa, tietäen, että tämä ei voinut sietää moisia hullutuksia.
Hullutukset olivat kivoja.
|
|
|
|
Post by Martsa on Nov 2, 2007 19:14:46 GMT 2
"Kuinka saatat sanoa noin? Kuinka minä voisin sortua mihinkään sellaiseen?" Annabella henkäisi muka järkyttyneenä suipistaen verenpunaisiksi maalatut huulensa täydelliseksi O:ksi. Ei hän voinut itselleen mitään - tai ainakin niin oli kiva sanoa, koska sillä sai oikeutettua paljonkin. Oli hänen geeneissään olla... tällainen. Ja tietenkin pienellä humalatilallakin saattoi olla vaikutusta asiaan. Onneksi ei vielä mitenkään häiritsevästi tosin.
"Luci, tiedäthän, etten minä pidä tästä yhtään, ja se tarkoittaa samalla etten pidä sinusta. Vai sitäkö sinä haluat?" nainen valitti kärsivästi huokaisten. Ainut ihminen jolle hän ei voinut kunnolla väittää vastaan ja tietenkin tämän piti olla häntä innostuneempi kaikesta noin... rahvaanomaisesta. Yh.
|
|
|
|
Post by helo on Nov 2, 2007 19:21:01 GMT 2
Wiikuna peruutti kokkoa kohti tuijottaen Cynderiä niin, että oli kaataa kokon ympärillä tanssivat ihmiset. Sitten se pysähtyi.
"Tule jo!"
naaras huudahti ja kun toinen pääsi tarpeeksi lähelle, Wiikuna otti hampaillaan kiinni toisen ketjusta ja kiskaisi tanssimaan. Wiikuna oli vain niin innoissaan, että unohti jo täysin, ettei edes tuntenut toista.
"Nyt tanssitaan!"
|
|
|
|
Post by mammutti on Nov 2, 2007 19:25:43 GMT 2
Cynder pudisti pienesti päätään ja virnisti leveästi. Vallan tavatonta, kaksi isoa dinosauruksta tuli ja jyräsi ihmisiä alleen kokon ympärillä tanssimalla.
"Tullaan tullaan",
uros kerkesi sanoa, kun naaras jo kiskoi sitä ketjusta liikkeelle. Lapset nauroivat ja vilkuttivat Pedontappajalle näkemiin, kun ne kipittivät itsekin tanssimaan.
"Tanssitaan sitten",
uros naurahti ja leikkisästi pukkasi toista kevyesti kylkeen, heilutellen päätään hymyillen.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 2, 2007 19:32:36 GMT 2
"Tottahan toki! Haluan, että vihaat minua enemmän kuin mitään muuta maailmassa."
Luciano naurahti taluttaen vastenhakoista naista lähemmäs kokkoa, puikkelehtien varsin etevästi ihmisten lomassa. Jostain syystä väki vain väisti häntä, vaikka hän oli vain yksi monesta juhlijasta. Mies ei jaksanut nyt tuosta juurikaan välittää, eikä myöskään siitä, miten rahvaanomaisesti hän nyt yhtäkkiä käyttäytyi. Hänellä oli aivan liian suuri vastuu harteillaan ja nyt hän sai kerrankin helpotettua sitä edes hieman.
"Ajattelin kylläkin tönäistä sinut kokkoon roihuamaan", hän totesi naiselle pysähtyessään ja kääntyessään tähän päin, tarttuen tätä toisella kädellä lanteista ja toisella tämän kädestä, "Pieni kuoleman tanssi siis hyvästiksi?"
|
|
|
|
Post by Martsa on Nov 2, 2007 19:38:35 GMT 2
"No, se järjestyy kyllä. Itse asiassa tätä menoa nopeammin kuin uskoisitkaan", Annabella totesi joutuen puremaan kieltään ettei olisi alkanut tiuskia. Okei. Nyt pitäisi vain hengittää syyyväään ja rauhoittua. Yrittää ottaa rennosti. Siitä huolimatta että hän olisi tehnyt niin mieluummin jossakin kaukana täältä. Hän ei kuitenkaan jaksanut vaivautua valittamaan sen enempää vaan antoi itsensä tulla Lucianon taluttamaksi vaikka kokon läheisyys ei ollutkaan niin kovin miellyttävää.
"Ai, sellaistako suunnittelitkin? Sepä hurmaavaa", Anna naurahti sitten katsahtaen Lucianoon pitkien silmäripsiensä lomasta. "Jos nyt tämän viimeisen kerran sitten. Jospa saisin sinut muuttamaan mieltäsi."
|
|
|
|
Post by helo on Nov 2, 2007 19:43:46 GMT 2
Juhlakansa väisti Wiikunan tieltä melko sukkelaan, mutta dinosaurus tuskin huomasi sitä. Se myös keräsi aika kiitettävästi katseita, sillä kukapa näkikään monesti suuren dinosauruksen hyppivän ja koikkelehtivan aivan kuin olisi yrittänyt tanssia. Se näytti varmasti erityisen huvittavalta, mutta tanssiahan se oli, dinosaurusten tanssia nimittäin. Tanssiessaan Wiikuna unohti että ympärillä oli muitakin, joten ihmiset saivat kyllä varoa itse jäämästä jalkoihin tai törmäämästä Wiikunaan.
"Kuule, Pedontappaja",
Wiikuna huikkasi Cynderille tanssinsa keskeltä.
"Sinä olit oikeassa. Kyllä se kohtalo johdatti meidät taas yhteen."
|
|
|
|
Post by mammutti on Nov 2, 2007 19:48:13 GMT 2
Cynder vilkaisi naaraan vauhdikasta menoa ja se ei pystynyt hillitsemään iloista naurua. Uroskin uskaltautui antautua tanssin mentäväksi ja nousi jopa kahdelle jalalle välillä pyörähdyksien lomassa. Pehmeät, ei-liian-kovaääniset törähdykset rytmittivät musiikkia juuri sopivasti.
"Sitä se kohtalo aina tekee",
uros naurahti ja kosketti pienesti toisen kuonoa omallaan, lipuessaan toisen ohitse pyörähtäessään.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 2, 2007 19:55:22 GMT 2
"Jos haluat mieleni muuttuvan, niin pidä toki terävä pikku kielesi kurissa ja soma suusi supussa."
Mies virnisti. Hän pyörähti ympäri naisen kanssa, mutta pysähtyi huomatessaan, kuinka ihmiset heidän ympärillään hupenivat. Mitäs ihmettä? Ei kai hänen naamionsa ollut häntä pettänyt näin julmalla tavalla?
Katseen kohotus eteenpäin kertoi totuuden, sillä kaksi jättiläistä tanssahteli valtavan kokon vierellä heitä kohti varsinaista vauhtia. Itseasiassa ne olivat jo vaarallisen lähellä.
Lucianon piti kumartua äkkiä taivuttaen Annabellan siroon taivutukseen ylitse pyyhkäisevän hännän tieltä.
[ Hienoin ikinä 8'D ]
|
|
|
|
Post by Martsa on Nov 2, 2007 20:01:36 GMT 2
"Ja samalla vaivalla voisin varmaan lopettaa hengittämisen? Minä olen NAINEN, tiedät kai. Vaadit mahdottomia", Annabella hymähti mutta piti kuin pitikin suunsa sen jälkeen kiinni, osittain myös sen takia että olisi muuten voinut epähuomiossa sanoa jotakin mitä ei olisi kannattanut. Hän ei ollut nyt aivan selvänä kuitenkaan, ja tänään ei ehkä ollut hyvä päivä avautua.
Jonkin erittäin mystisen ja ihan liian elävän näköisen pyyhkäistyä heidän ohitseen Anna kuitenkin hypähti irti Lucianosta varsin sähäkästi ja tuijotti hännän omistajaa silmät salamoiden. Nyt riitti.
"Kuinka te, kuinka te KEHTAATTE, te sivistymättömät, raakalaismaiset.." Loppu lauseesta oli sekoitus ranskaa ja italiaa eli useimmille täysin käsittämätöntä.
[Niin tämäkin :'D Ja kaikille tiedoksi että minä katoan nyt hetkeksi kauppaan joten minun vuorojeni ylitse saa hyppiä sillä aikaa. Palailen myöhemmin.]
|
|
|
|
Post by helo on Nov 2, 2007 20:13:03 GMT 2
Wiikuna tunsi punastuvansa ja menevänsä hämilleen Cynderin tultua liian lähelle, joten se vetäytyi hieman kauemmas ja kuulikin äkkiä jonkinsortin manaamista takaataan. Ihmisten molotuksesta ei usein saanut selvää, mutta tämä erottui hyvin naurun ja laulun ja ilakoinnin joukosta. Joku ei selvästikään ollut mieltynyt johonkin, joten Wiikuna kääntyi ympäri ja varmastikin löi hännällään takanaan seisovaa Cynderiä.
"Hyvää juhlailtaa teillekin",
Wiikuna tervehti hymyillen kahta takanaan seisovaa ihmistä sädehtivästi, tajuamatta ollenkaan, että saattoi itse olla manauksen kohde.
|
|
|
|
Post by mammutti on Nov 2, 2007 20:23:39 GMT 2
Pedontappaja tunsi olonsa jotenkin ihanan johtajaurosmaiseksi, kun naaras punastui hieman. Tämä kuitenkin vetäytyi hieman uroksen läheisyydestä, muttei se haitannut pasuunasaurusta. Iltahan oli vasta nuori.
Naaraan kääntyessä ympäri, sen häntä osui urosta suoraan kaulaan. Dinosauruksien hännät eivät olleet ihan kevyitä ja osuma sai Pedontappajankin hetkeksi puhaltamaan ilmat pihalle.
"Uf! Varovaisesti Tuulessasoiva",
Pedontappaja naurahti ja koitti taiteilla itseään katsomaan kenelle naaras puhui, toisen hännän huiskiessa hieman minne sattui.
"Juhlailtaa minunkin puolestani",
Pedontappaja sanoi hymyillen nähdessään ihmiset.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Nov 2, 2007 20:32:44 GMT 2
"Calmate, mi fiore."Luciano rauhoitteli - tai ainakin yritti - Annabellaa, joka oli hermonsa menettäneenä täysin hallitsematon. Häntä itseäänkin tietysti ärsytti eläinten röyhkeä käytös, mutta tämä oli niitä hetkiä kun hän ei jaksanut välittää. Ottaisi nuo matelijat sitten joskus myöhemmin puhutteluun. Hän katsoi suurta eläintä silmiin hymyillen miellyttävää hymyään. "Anteeksi, arvon.. hmm.. neiti? Ymmärrän kyllä, jos haluatte iloita tästä tapahtumasta, mutta jos voisitte hieman rauhoittua, jottette keilaisi nurin viattomia ihmisrukkia, kuten meinasitte tehdä minulle ja seuralaiselleni?" [ Martsa tulee nyt tähän mukaan, sillä hän palasi  ]
|
|
|
|
Post by Martsa on Nov 2, 2007 20:41:24 GMT 2
"Silencieux", Annabella sähähti raivokkaasti käännähtäen Lucianoon päin muistuttaen nyt kissaa muutenkin kuin naamionsa takia. Erittäin vihaista sellaista. Häntä EI kohdeltaisi noin rankaisematta eikä häntä TODELLAKAAN käskettäisi rauhoittumaan tai olemaan itse hiljaa.
"Etkö sinä näe kuinka nuo kaksi... otusta käyttäytyvät? Kuinka EPÄKUNNIOITTAVASTI?"
Anna suorastaan kihisi kiukusta ja sanat tulivat hänen suustaan yhtenä vihaisena ryöppynä. Kohta hän menettäisi malttinsa ihan oikeasti.
"Ja sinä... sinä vain annat niiden tehdä niin? Niinkö?" nainen tiuskaisi sitten huitaisten hansikoidulla kädellään jonnekin matelijoiden suuntaan.
"Luulin että sinulla olisi enemmän.. arvokkuutta."
|
|
]