|
|
Post by R.I.P on Aug 3, 2007 21:21:39 GMT 2
[ Vitsit.. Katoin, että teikän karma on 42 8'D ]
"Luultiin, että haluaisitte ottaa tämän käsit-" aloitti toinen turjakkeista, mutta vaikeni kohdatessaan pomonsa katseen, joka jäädyttäisi kiimaisen virvatulenkin. Luciano harasi toisella kädellään kiiltävän mustia hiuksiaan ja pudisti sitten päätään. Rauhoitu. Hän astahti maassa makaavan ruhon luo ja tönäisi tämän jalallaan selälleen. Maassa röhnötti noin nelikymppisissä oleva mies, jonka parta oli jäänyt ajamatta jo viikon verran, jonka rasvaiset hiukset ylsivät sekaisena pehkona olkapäille ja jonka naama oli aivan veren peitossa.
Luciano otti povitaskustaan nenäliinan, jolla sitten pyyhki miehen kasvoja.
"Herää, Ruusunen", hän kujersi. Mies havahtuikin ja hahmottaessaan yläpuolellaan seisovan hahmon, hän huudahti kauhusta ja yritti epätoivoisesti mönkiä kauemmas, mutta henkivartijat estivät tämän etenemisen.
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 4, 2007 11:13:03 GMT 2
[x) ]
Solae nosti päätään ylemmäs, jotta näkisi kaiken. Eipä siinä muutakaan tekemistä ollut.
Naaras nyrpisti kuonoaan nähdessään ruhon. Ihan verinen, mukiloitu, eikä tuo ilman tappeluakaan olisi näyttänyt kauhean viehtättävältä. No mutta, täällä kuolleiden maailmassa ei varmasti ihan jokainen ollut niin komea, kuin tuo pukumies.
Koira katseli Lucianon touhuja. Inhottava ihminen. Olisi edes tappanut toisen, eikä kiusannut. Vaikkei se kyllä liikuttaisi narttua... Maailma oli semmoinen.
Ruumis heräsi, se huusi ja perääntyi. Surullista.
'Elämä on.'
[Kökköh]
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 4, 2007 11:57:42 GMT 2
"Ah, tunnistit minut vielä", Luciano hämmästeli, "Hassua. Emmehän me ole tavaneet pitkään aikaan."
Mies katsoi kauhistuneena mafiosoa kasvot entistäkin kalpeammaksi valahtaen. Mafioso katsoi tätä takaisin silmät viiruiksi asti kaventuneina. Tuo ukon ketale oli paennut häntä pitkään ja oli nyt viimein tehnyt virheen paljastaen olinpaikkansa ja jäänyt kiinni. Mutta kuinka tämä oli oikein pystynyt siihen? Italiaano kurtisti kulmiaan, tarttui sitten miehen vasempaan käteen ja tuijotti tämän kämmenselkää silmät hieman laajeten.
"Sinä..." hän sähähti katsoen nyt jäätävästi miestä silmiin, "Kuinka kehtaat yrittää rikkoa verisopimusta?"
Demoni laski käsistään toisen käden, jonka kämmenselkä oli täynnä pitkiä arpia, jotka olivat selvästi peräisin puukosta. Samaiseen kämmeneen oli vuosia aiemmin isketty tikari, joka jätti jälkeensä miehen ja mafioson väliseen sopimukseen sitovan merkin. Mitään tavallista veistä, ei tuon merkin poistamiseen oltu käytetty. Ei ihmekään, että ukkoa oli ollut niin vaikea löytää.
"Noh? Tapatko minut nyt?" mies kysyi naurahtaen ivallisesti.
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 4, 2007 12:05:37 GMT 2
Miehet näyttivät olevan vanhoja tuttuja, ainakin niin koira arveli. Mielenkiinto oli kumminkin jo lopahtanut ja naaras siirsi katseensa muualle. Taloja, joissa ei asunut kukaan. Ei mitään mielenkiintoista.
Kova alusta ja sama asento eivät olleet kauhean mukavia. Solae kääntyi kyljelleen. Miksei ollut sohvia?
Koira huokaisi yksinään. Ei kehdannut muistella menneitäkään, kun vieressä oli tuommoinen porukka, vaikkeiat ne varmasti huomaisikaan koiraa makaamassa jossain terassilla.
[Koitin epätoivosesti viruttaa pidemmäksi, mutten onnistunu x) ]
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 4, 2007 12:23:58 GMT 2
Luciano vilkaisi Soleaan, joka edelleen oli kuistilla. Hyvä, ettei tämä ollut lähtenyt vielä mihinkään. Hän kääntyi katsomaan taas vanhaa tuttavaansa, joka yritti hymyillä ah-niin-ivalliseen sävyynsä, mtutei oikein tahtonut onnistua siinä.
"Jos tapat minut, et voi enää kostaa Tarahille, vai mitä?" mukiloitu virnuili.
Luci hymyili takaisin hunajaisinta hymyään katsoen miestä - jonka virne muuten hyytyi nähdessään ex-pomonsa hymyn - nenänvarttaan pitkin. Ah, niin. Tarah, miekkosen vaimo, oli hänkin yrittänyt jonkinlaista kapinanpoikasta. Hän naurahti pienesti.
"Niin, ellen minä ole jo näyttänyt perheellesi, ketä heidän olisi pitänyt uskoa?"
Miehen silmät laajenivat, "Ei..." hän henkäisi ja oli hetkessä pompannut ylös maasta ja tarttunut mafiosoa tämän siistin puvun kauluksesta ennenkuin henkivartijat ehtivät tehdä mitään, "JOS SINÄ TEIT HEILLE JOTAIN, MINÄ TAPAN SINUT! TAPAN!"
Luciano katsoi ukon verestäviin silmiin inhoten, "Mitäs itse jätit heidät yksin? Suojellaksesi heitä, niinkö?"
Ukko vaikeni ja näytti siltä, että voisi hetkenä minä hyvänsä pillahtaa itkuun. Hän oli varmaan sanomassakin jotain, mutta mafioso tarttui tätä toisella kädellään kurkusta nykäisten saastan irti itsestään.
"Niin, ja terveisiä pikku tyttäreltäsi. Hän kaipasi isäänsä kovin", tokaisi Luci kylmästi pitäen korisevaa miestä käden mitan päästä itsestään, yhä tämän kurkkua puristaen. Hän käänsi kättään, kuului ällöttävä rusahdus ja ukko vaikeni rojahtaen lopulta kuolleena maahan.
Luciano katsoi ruhoa käsiään nenäliinaansa pyyhkien, katsahti sitten Soleaan ja lähti astelemaan tätä kohti - hieman hämmentyneet henkivartijat seurasivat tietysti perässä.
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 4, 2007 13:11:11 GMT 2
Koira kuuli puhetta, muttei jaksanut ottaa niistä selkoa. Se vain pälyili ympärilleen. Voisi tuokin porukka pikkuhiljaa lähteä.
Pian kuului karjuntaa, raihnaisen ukkelin suusta. Solae käänti katseensa nelikkoa päin. Ukkeli oli näemmä koittanut käydä lieron kimppuun. Naaras tutki tapahtumia ja koitti pysyä perillä asioista. Se ei vain ymmärtänyt, mistä nuo puhuivat.
Rusahduksen kuullessaan koira sulki silmänsä.
'Hyi'
Solae ajatteli avatessaan silmänsä taas. Mies oli kuollut. Täälläkin pysyi siis kuolemaan, yhtä kivuliaasti kuin maapallollakin.
Naarasta alkoi ällöttää. Se näki itsensä hirttopuussa, koittamassa saada henkeä, muttei saanut. Se kuuli korvissaan inhottavaakin inhottavamman rusahduksen. Se näki äitinsä purskahtava itkuun. Se näki itsensä roikkumassa kuolleena hirttonarussa.
Solae nielaisi. Ällöttäviä ajatuksia.
Pian liero pukuherra ja hänen gorillansa tepastelivat päin koiraa. Tappaisivatkohan he naaraankin? Solea jäykistyi, mitäköhän tuollakin oli mielessään.
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 4, 2007 13:27:09 GMT 2
Pukumies pysähtyi ja kääntyi katsomaan toista henkivartijoistaan, joka vastasi katseeseen hämmästyneenä. Kun hän viittasi kädellään tiellä lojuvaa ruumista kohti, köriläs nyökkäsi tajuten pointin ja kääntyi takaisin. Luci pysähtyi kuistin luo, toinen vartijoistaan yhä takana seisoen, hän kumartui koiran puoleen.
"Noin, anteeksi tuo pikku keskeytys", hän pahoitteli, "Mihinkäs me taas jäimmekään?"
[ Pitkä 8'D ]
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 4, 2007 15:36:17 GMT 2
Koira keskitti katseensa isoon mieheen, joka patistettiin takaisin ruhon luo. Naaras kumminkin siirsi katseensa tuohon lieroon, joka puhui taas. Yksi iso gorilla seisoi hänen takanaan. "Ei haittaa..." Solae mutisi, tutkaillen miehen kasvon piirteitä. [Tämäkin..  ] |
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 5, 2007 10:40:55 GMT 2
"Sinäpä olet vähäpuheinen yksilö", Luciano totesi. Toinen henkivartijoista, joka oli ruumiin luo lähetetty, ronttasi nyt kuollutta johonkin puskaan ennen kuin tuli takaisin. Demoni kohotti kätensä ja rapsutti koiraa korvan takaa.
"Vaikeneminen on hyväksi joissakin tilanteissa", hän lisäsi, "Eikö totta?"
Hän edelleenkin yritti kehitellä kieroutuneessa mielessään, kuinka kaikkein helpoiten saisi tämän hiljennettyä. Helpointahan tämä oli tappaa, mutta turhasta tappamisesta ei hän kuitenkaan pitänyt, vaikka varsin mielyttäväähän se toisen elämän hiipuminen katseleminen olikin. Ylemmät Tahot saattaisivat tosin suuttua, jos Luci alkaisi teurastamaan tyyppejä ilman syytä. Tämän päivän kiintiö alkoi olla jo täysi.
[ Tralala~]
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 5, 2007 11:32:58 GMT 2
Leiro alkoi sanelemaan neidin vähäpuheisuudesta.
'***tuako se sua liikuttaa?'
naaras ajatteli. Se katsahti turvamieheen, joka työnsi ruumiin puskaan.
Koira tunsi sormet korvan takana. Nopeasti Solae katsoikin miehen silmiin. Se aikoi tähdätä johonkin, ihan varmasti. En tiedä vain mihin...
Pukumiehen kertoessa, että hiljentyminen oli joskus parhaaksi, narttu oletti, että tuohon piti vastata. Se nyökäytti pienesti päätään vastaukseksi.
[Sulla on varmaan hankala pelata, ku hurtta vaa angstaa x) ]
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 5, 2007 11:50:20 GMT 2
[ Alkaa pikkuhiljaa tuottaa vaikeuksia tämä sanomisien keksiminen '' Mutta eipä tämä mitään ~] Koira vain nyökkäsi. Luciano rapsutti yhä tämän korvantausta. "Tiedäthän, että on asioita, joita ei tulisi sanoa kenellekään", hän sanoi kallistaen aavistuksen verran päätään. Hän kuuli, kuinka henkivartijat hänen takanaan rusauttelivat jo rystysiään malttamattomina odottamaan sitä, kuinka saisivat purkaa pikku agressiotaan tuohon karvasäkkiin. Demoni ei kuitenkaan halunnut - tai itseasiassa voinut - tappaa tätä eläintä, vaikka koirantalja takan edessä olikin varmasti mielenkiintoinen sisustuselementti. Tämä pitäisi nyt jotenkin onnistua hoitamaan kaikessa hiljaisuudessa, ilman väkivaltaa tai liian sitovia sopimuksia. |
|
|
|
Post by vohveli on Aug 5, 2007 12:00:13 GMT 2
Koiran teki mieli virnistää miehen puheille. Nyt se ymmärsi, mitä toinen vihjasi.
"Joo-o..."
narttu mutisi, vilkaisten turvamiehiä, jotka eivät näyttäneet kovin kilteiltä. Sitten Solae katsoi taas lieroa. Koira nosti vähän päätään.
"Mitä saan?"
se lausahti. Pitkästä aikaa se sanoi jotain omasta takaa. Ensimmäinen kerta, sitten kuoleman jälkeen. Se ei kumminkaan jaksaisi olla kauaa tuon ihmisen kanssa, joten oli varmaan parempi hoitaa asia nopeasti.
[...........]
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 5, 2007 12:27:31 GMT 2
Ohoh, kylläpäs sitä nyt ruvettiin röyhkeäksi. Köriläät naureskelivat koiran esittämällä kysymykselle, mutta vaikenivat nopeasti, kun heidän pomonsa vilkaisi heihin. Mafioso katsoi Soleaa pitkään ja naurahti sitten.
"Miksi ihmeessä minä nyt sinulle mitään antaisin?" hän kysäisi virnistäen. Käsi liukui eläimen korvan takaa tämän kaulalle, "Olet vain koira. Koira, jota kukaan ei jäisi kaipaamaan."
Hän kohensi Solean hirttoköyden asentoa, "Et sinä kummiskaan jaksaisi lorvia täällä. Eikö olisi helpotus päästä eroon tästä kaikesta?"
|
|
|
|
Post by vohveli on Aug 5, 2007 12:41:17 GMT 2
Solae kurtisti kulmiaan.
"Ehkäpä..."
koira sanoi ja katseli miestä, joka asetteli hirtto narua.
"Voi olla..."
narttu mutisi. Sen teki mieli lähteä pois, mutta ei uskaltanut, kun köriläät seisoivat siinä lieron takana.
Solae mietti, mitä nyt tekisi. Ehkäpä kumminkin pukumies antaisi vastauksen, joten koira päätti pysyä hiljaa.
[Kökkäh ja tosi pitkää D8]
|
|
|
|
Post by R.I.P on Aug 5, 2007 12:58:19 GMT 2
Hmm, olisi turhan tökeröä hiljentää toinen kuolemalla uhkailemalla. Toisaalta, hän seurasi samoja periaatteita kuin Julius Caesar, Hajoita ja hallitse. Ehkei se kuitenkaan sopinut tähän tilanteeseen.
"Ehkä tällä maailmalla on vielä jotain tarjottavaa sinulle. Kai haluat nähdä kaikki mahdollisuutesi?" demoni kysäisi virnistäen pienesti, "Mitäpä jos antaisin sinun nyt mennä, jos sinä lupaat pitää suusi supussa? Vaikka kyllähän sinä muutenkin olet hiljaa, mutta ymmärrät kai jutun juonen. Minulla tuskin on tarjota mitään, mitä sinä tarvitsisit. Jos sinulle kuitenkin tulee jotain asiaa, voit aina tulla puhumaan minulle. Sovitaanko näin?"
Puhuessaan hän kaivoi samalla povitaskustaan nenäliinan, jonka sisään oli käärinyt jotain.
[ Palala. ]
|
|
]