|
|
Post by phantasmagoria on Aug 23, 2007 19:05:14 GMT 2
Suurehkot käpälät painautuivat kylmään ja tummaan rantahiekkaan. Ne upposivat syvälle, kunnes aalto täytti jäljet vedellä ja muussasi mukaansa. Rankkasade oli lakannut vähän aikaa sitten, ja ilmassa tuoksui puut ja ruoho. Järven tumma pinta aaltoili kevyen tuulen mukana ja rantavedestä pilkotti kasa kasvillisuutta; Kaisloja, joitain levämäisiä kasveja ja joitain, jotka näyttivät aivan salaattikeriltä.
Käpälien omistaja veti nopeasti, pinnallisesti henkeä ja katseli kiivaasti ympärilleen. Missä hän oli? Mikä tämä paikka oli? .. Oliko tämä taivas? Kun äiti oli kertonut että pääsee sateenkaarisillalle, sitten kun kuolee. Ei täällä kyllä pahemmin sateenkaaria näkynyt. Oliko tämä sitten todella taivas? Sittenhän äiti ja isä ja siskokin ovat täällä.. Vai mitä? Mutta Shinjiru oli kyllä luullut taivaan olevan hieman.. Kauniimpi paikka. Valkeaan pukeutuneita otuksia, enkelinsiipiä ja kauniita soittimia. Ja.. No. Tämä ei nyt vaan vastanut Shinin mielikuvaa taivaasta. Tämä paikka oli ennemminkin kovin ankeanpuoleinen.
Otus pysähtyi hiekansekavalle, kostealle nurmikolle ja jäi siihen katselemaan maisemia. Oli metsää ja järvi. .. Luontoa siis. Ajattelukykyä häiritsi hieman korvan alapuolella jomottava kipu, se paikka, johon luoti oli osunut. Refleksinomaisesti Shinjirun etukäpälä nousi kipeän paikan kohdalle. Siinä ei ollut reikää, ei arpea, ei luotia, ei minkäänlaista jälkeä. Tiikeriotus veti väristen henkeä ja asteli veden äärelle, tuijottaen peilikuvaansa vedestä. Hän toden totta oli muuttunut. Ja kasvanut, aika helvetisti. Olihan tämä uusi ulkonäkö mukava, mutta.. Silti. Epätietoisuus kalvoi sisintä.
[ langennut tänne~ ]
|
|
|
|
Post by langennut on Aug 29, 2007 13:22:59 GMT 2
Farkas Qwant
Farkas oli jonkin aikaa harhailtuaan eksynyt järvelle. Hän asteli nopeasti aika rannassa, ja vesi vain sinkoili hänen kenkiensä alta, kunhan astui rivakasti eteenpäin. Farkas Katseli tummaa järveä. Hopeinen kala ui miltein pinnalla, ja sen kyljet säihkyivät auringossa, joka juuri pilkahti hiukan hennon pilvi harson takaa. Farkas lähti vaistomaisesti kävelemään takaperin askeleita. Ei valoa, ei aurinkoa. Farkas asteli puun varjoa kohti, kunnes aurinko vetäytyikin takaisin pilven taakse. Farkas tuhahti, ja käveli takaisin rantaan. Viileä tuuli värisytti järven pintaa. Se heilautti myös vampyyrin hiuksia, sekä pientä viittaa. Oli aika kylmä, mutta Farkas ei välittänyt. Mielummin kylmä kuin lämmin. farkasin edessä oli sammalta, joka oli kuitenkin sateen jälkeen suomaisen upottavaa. Farkas asteli kuitenkin sen yli, loiskuvaa ääntä pitäen. Vampyyri horjui, ja pari kertaa meinasi jo kaatua, kunnes sai tasapainonsa takaisin. Hän tuijotteli kiiltelevää järveä. "Olenkohan yksin.." Se sanoi hiljaa, eikä vilkuillut minnekkään. Farkas oli vielä osittain sammaleiden päällä, mutta oli siirtynyt jo osittain normaalille maalle. Vampyyri istui kivelle, ja katseli joka suuntaan vuorotellen. 'Metsää, suomaista, järvi... ja mikä tuo on!?' Farkas ajatteli, kun näki susimaisen hahmon. Farkas jäi tuijottelemaan toista.
|
|
|
|
Post by phantasmagoria on Aug 31, 2007 8:58:16 GMT 2
Shinjiru tuijotteli tuijottamistaan omaa peilikuvaansa, kunnes huomasi sivummalla jonkun.. Ihmisen heijastuvan. Oliko se joku metsästäjä? Tiikerimäinen otus kääntyi nopeasti siihen suuntaan missä oli miehen nähnyt. Siellähän se oli, puiden lomassa tuijottelemassa. Jättimäiset korvat painuivat niskaa vasten ja hampaat paljastuivat. Shinjiru ei nyt luottanut kehenkään, ei keeeehenkään. Vastahan tämä oli tullut tälle saarelle, eikä tiennyt hevon kakkaakaan koko paikasta. Jokainen vastaan tuleva vieras oli siis epäilyttävä. Olikohan tässä paikassa muita? Paaaakko täällä on olla, ei hän yksin olisi.. No, oli täällä ainakin tuo mies.
Shinjiru astui muutaman askelen eteenpäin ja aloitti kumean murinan. Hushushus siitä, tai hyppään päällesi.
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 1, 2007 16:57:44 GMT 2
Farkas Qwant
Farkas katseli olentoa. Se näytti huomanneen vamppyyriin. Farkas kohotti kulmakarvojaan, kun otus alkoi murista. Mutta elettäkään se ei tehnyt, kunnes virnuili hiukan. Farkas pudisteli päätään. "Et sinä minua pelota." Se sanoi miltein nauraen. Se huokaili ja katseli järvelle. Kaiken varalta Qwant katseli kuitenkin sivu silmällä otusta.
//Anteeksi lyhty -.-'//
|
|
|
|
Post by phantasmagoria on Sept 4, 2007 18:15:50 GMT 2
Shinjiru lopetti murinansa ja katseli toista hetken ilmeettömänä, kunnes hymyili elottomasti.
"Pojalla ei ole terve järki."
Otus huokaisi muka-paheksuvasti ja pudisti päätään. Pelko on tervettä järkeä. Lopulta ivan kadotessa mielen täytti taas ääriään myöten kummaksumisen tunne.
"Mikä tämä paikka on?"
Shinjiru kysyä töksäytti suoraan Farkasille ja kallisti päätään. Kasvoilta ei voinut tulkita hämmennystä tai mitään, tämä ei näyttäisi tunteitaan tulle itseään täynnä olevalle ihmisennäköiselle hemmolle.
"Onko täällä muita ihmisiä? Herra vastaa jos herran ylimielistä mieltä huvittaa."
Shin tokaisi sarkastisesti. Aikalailla otuksen luonteenvastaista, mutta minkäs teet kun olet peloissasi ja vieraassa paikassa.
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 6, 2007 14:40:44 GMT 2
Farkas Qwant
Farkas kuunteli toista, ensin mulkoillen, mutta lopuksi se räjähti nauramaan. Farkas katseli toista ilkikurisesti sen puhuttua loppuun. "Muita ihmisiä en suoraan sanottuna ole nhänyt, sano heti kun näet.." Farkas virnisteli, ja empi, ennenkuin vastasi toiseen kysymykseen: "Tämä paikka.. Tämä paikka on se paikka, minne joudut, kun sinun on aika. Kaikki ovat täällä.." Farkas naurahti kuivasti. Pieni tuulen vire kävi ilmassa ja lennätti muutamia lehtiä, jotka olivat tippuneet puista. Vuoden ajalla ei ollut väliä: Ne tippuivat kun huvitti. Tai ainakin niin Farkas ajatteli. Farkasin ilme muuttui vähän väliä. Lopulta se katseli pitkälle järvelle, ilmeenään masentunut ja surullinen. 'Mitä hittoa minä edes täällä helvetissä teen?!' se ajatteli ja huokaisi.
|
|
|
|
Post by langennut on Sept 15, 2007 8:05:09 GMT 2
///heeiii! Kohta minä vedän hahmoni pois, jos peli ei etene  // |
|
//