|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 10:07:19 GMT 2
# Jaa Nege tänne, mutta muutkin saavat tulla 8) #
Wiikuna katseli auringonvalaisemaa suota ympärillään. Mikä määrä elämää täällä suolla olikaan! Aurinkoinen aamu oli saanut naaraksen todella iloiseksi ja nyt se tanssahteli suolla ketterästi kuin vuorikauris. Wiikuna ei pelännyt suota, koska se oli käynyt täällä monet kerrat. Se oli myös oppinut varomaan soita elämässäkin, mutta Tuonpuoleiseen tultuaan se oli ristinyt tämän paikan omaksi paikakseen, koska harvoin ihmiset tulivat tänne, koska he pelkäsivät suota. Wiikuna ei pelännyt. Se tunsi suon ja sen vaarat ja ilot. Iloisena se katseli lintuja ja monia eläimiä. Niin kaunista.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 10:21:11 GMT 2
Leticia kompuroi eteenpäin runsaanpuoleisessa maastossa ja yritti pitää silmällä vetisen näköisiä kohtia. Oliko tämä suo? Siltä näytti. Ei olisi pitännyt tulla. Tyttö ei pysynnyt hyvin pystyssä jättimäisillä kengänpohjillaan, eikä kiiltävä nahka taipunnut polvien kohdaltakaan. Hame ei myöskään auttannut asiaa.
Tuo pysähtyi ja nosteli jalkojaan. Kuului litinää ja pintaan nousi luu. Leticia kirkaisi ja hyppäsi sivulle. Oliko tuo ihmisen? Sitä ei ehtinnyt miettiä, kun hän alkoi upota. Nilkat olivat jo maan sisässä ja hyvää vauhtia olisivat polvetkin. Tämä yritti ottaa isoja harppauksia, mutta jäi vain kiinni. Tyttö veti keuhkoihinsa henkeä ja kajautti komean apua-kirkaisun. Ja mikä helvetti tuolla kauempana riehui?
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 10:26:29 GMT 2
Wiikuna hypähti miltei nahoistaan kuullessaan karmivan kiljaisun. Se oli horjahtaa sammalpenkerereeltä suoho, mutta piti lopulta tasapainonsa. Se käännähti ympäri ja huomasi äkkiä kauempana jonkun olennon suossa. Vaistomaisesti yksisarvissaurus lähti kulkemaan lähemmäs ja siristeli silmiään, kunnes huomasi suossa olevan ihmisen. Se pysähtyi hämillään ja katseli apuahuutavaa ihmistä ihmeissään.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 10:29:47 GMT 2
Leticia näki eteenpäin rymistelevän tankkisauruksen. Tämä inahti ja unohti uppoamisensa. Mitä täällä oikein tapahtui? Dinosauruksia? Niitä oli ollut miljoonia vuosia sitten. Eihän tämä ollut mahdollista. Oliko äskeinen luu osa dinosauruksen välipalaa? Leticia mieluummin uppoisi suohon, kun joutuisi öttiäisen vatsaan.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 10:32:15 GMT 2
Vaikka Wiikuna aristi ihmisiä, se näki tämän tytön pelkäävän häntä yhtä paljon, mitä hän tuota tyttöä. Sitäpaitsi, lapsiparka oli pulassa, joten pakko kai oli auttaa? Wiikuna taiteili lähemmäs, piti jalkansa tiukasti pysyvällä maalla ja ojensi häntänsä.
"Tartu kiinni, ystävä pieni",
se pyysi lempeällä äänellä ja oli valmis kiskomaan.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 10:40:46 GMT 2
Leticia kavahti taaksepäin toisen tullessa lähemmäs ja tarjotessaan häntäänsä? Mitä pitäisi tehdä? Hän oli vyötäröönsä saakka suossa ja kohta kuolema odottaisi. Mikä kuolema? Eikö hän ollut jo kuollut? Joutuisiko hän vielä pahempaan paikkaan? Dinosaurus ei kuitenkaan vaikuttannut pahantahtoiselta, joten tyttö tarrasi luisilla käsillään tuon häntään ja painoi päänsä suomuista nahkaa vasten puristaen silmänsä kiinni.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 10:42:54 GMT 2
Hetken aikaa Wiikuna pelkäsi, ettei tyttö osannut kauhultaan tehdä mitään. Mutta lopulta dinosaurus tunsi käsien otteen vahvassa pyrstössään ja kumartui etukenoon. Vaikkei Wiikuna ollutkaan yhtä iso yksisarvissaurus, mitä elämässä olevat saurukset olivat olleet, se oli silti iso. Joten, sille ei ollut mikään ongelma kiskaista tyttö pois suosta. Itse asiassa, se kävi oikein helposti.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 10:58:20 GMT 2
Leticia lennähti suosta ja tömähti sammaleeseen. Tai ennemmänkin litsahti siihen. Tyttö jäi polvilleen sykkyrään ja tuijotti maata. Mitä hän nyt tekisi? Juoksisi? Kiittäisi ja juoksisi? Jäisi kyselemään asioista? Ei hän tiennyt. Tuo vain nousi seisomaan vapisten ja yritti pyyhkiä mutaa vaatteistaan.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 11:00:02 GMT 2
Toinen oli ihan hiljaa, eikä Wiikuna osannut vieläkään pelätä toista, vaikka ihmisen haju hermostutti ja käski olla varuillaan.
"Oletko kunnossa, pikkuinen? Täällä pitää olla varovainen, suo on hyvin upottavaa."
Ystävällinen hymy käväisi huulilla. Älä pelkää, en minä sinua satuta, Wiikuna kertoi elekielellään. Ehkei yksisarvissaurus vain tajunnut, että ihmisten pitäisi pelätä häntä enemmän, mitä hän ihmisiä. Ainakin tämä tyttö näytti pelkäävän.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 11:18:54 GMT 2
Leticia nosti katseensa dinosaurukseen. Okei, ei tuo ollut mikään tappaja tai sitten vain oscarin arvoinen näyttelijä.
"E-en ole varma. Missä oikein olen? Aaveita, dinosauruksia, hautuumaa? Kuka tai mikä edes olet? ..Ei tämä untakaan voi olla."sillä unessa palovammoihin ei kirvele. Jalkojen palovammoihin viileä suo oli kyllä auttannut. Pian kuitenkin muta kuivuisi ja tila pahenisi.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 11:21:30 GMT 2
Paljon kysymyksiä äkkiseltään. Wiikuna yritti vastata niihin parhaansa mukaan.
"Tämä on Tuonpuoleinen, paikka, mihin tulemme kuolemamme jälkeen. Tämä on upea paikka, kunhan opit arvostamaan sitä. Ja... minä olen Wiikuna. Teikäläiset kutsuvat minua dinosaurukseksi."
Wiikuna kallisti kysyvänä päätänsä.
"Entä sinä? Oletko saapunut vasta vähän aikaa sitten, kun olet niin hämilläsi?"
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 11:25:14 GMT 2
"Kuollut?"
Leticia inahti ja sai tuntea kylmät väreet selässään.
"E-en minä voi olla kuollut! Olin vain vajassa ja kynttilä sytytti sen palamaan..."
Tuo hiljeni ja tunsi kirpaisun niskassaan. Hän oli kuollut. Hän oli tosiaan kuollut. Hän oli kuollut tulipalossa. Kutsuessaan saatanaa.
"O-olen Leticia ja tunti sitten tömähdin hautausmaalle ja n-näin jonkun todella oudon pojan", tyttö sopersi ja hieroi kipeää käsivarttaan.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 11:26:51 GMT 2
Voi, toinen oli tullut vasta äsken. Wiikuna tunsi suurta sääliä Leticiaa kohtaan. Toinen oli niin hauras ja niin peloissaan.
"Kyllä sinä totut tähän paikkaan, mutta siihen menee aikaa",
naaras kuiskasi hiljaa. Hänellä itsellään oli siihen mennyt miltei kymmenisen vuotta.
"Oudon pojan? Puhutko nyt aaveesta?"
naaras jatkoi, muttei halunnut olla liian tungetteleva.
|
|
|
|
Post by letica on Sept 2, 2007 11:29:05 GMT 2
"S-se poika muutti oman paitansa samanlaiseksi, kun tämä minun ja muuttui aaveeksi. Taisi säikähtää tai jotain."
Leticia mutisi ja alkoi nyt vasta tutkimaan dinosauruksen ulkonäköä. Kirjoissa ne näyttivät hieman erillaisilta. Muttajoo, ne olivat tehty tietokoneella.
|
|
|
|
Post by helo on Sept 2, 2007 11:32:07 GMT 2
Wiikuna hymyili Leticialle, kun toinen alkoi jo vähän rauhoittua.
"Mutta Leticia, mitä sinä täällä suolla teit? Minun pitää varoittaa sinua, ettet tule tänne yksin. Tämä on vaarallinen paikka, jos ei tiedä, mikä kohta kantaa ja mikä pettää. Mutta etköhän sinä tajunnut sen jo itsekin",
yksisarvissaurus jatkoi rauhallista ja lempeää puheluaan, haluten rauhoittaa tyttöä.
|
|
