Suihkulähde pulputtaa

[mew]

[[Ja sitten Del ja Shinjiru tänne!]]

Väkeä oli melko sopivasti. Ei liikaa, muttei ollut liian hiljaistakaan. Ilma oli täyttynyt rattoisalla puheensorinalla jos jonkinnäköisten ihmisten ja eläinten ja muiden otuksien tavatessa toisiaan, sekä innokkaiden kauppiaiden huudoista. Toiselta suunnalta huudeltiin: "Laadukasta kalaa! Tulkaa tänne ostamaan kunnon kalaa!" ja vähän tuonnempaa kuului: "Unisieppareita! Käsin tehtyjä, uniikkeja sieppreita! Kärsitkö pahoista unista? Et kauaa, jos tulet tänne ostamaan kunnon unisiepparin, joka sieppaa pahat unesi!" Ystävällinen ilmapiiri.

Tämän laajan torialueen keskellä sijaitsevan suihkulähteen reunalla näytti istuvan vaalea poika, jonka kasvot olivat erikoisen väristen hiusten takana piillossa. Todellisuudessa poika ei kuitenkaan istunut. Hän ei pystynyt. Hän oli haamu. Poika, Michel nimeltään, huokaisi syvään, ja nosti tummilla kissankorvilla koristettua päätään hieman ylemmäs nähdäkseen hiustensa lomasta edes jotakin. Ohikulkevilla henkilöillä oli kaikilla jonkinlainen hymynkare kasvojaan koristamassa, kun nämä kiirehtivät kassit ostoksia pullollaan ohitse. Kukaan ei kiinnittänyt Micheliin mitään huomiota. Hyvä sinänsä. Vaimea huokaus.

[phantasmagoria]

[ Aijai sööör ]

Shinjirulla oli pieniä ongelmia kulkea väkijoukossa suuren kokonsa vuoksi. Kolmen pikkulapsen ryhmä juoksi kikattaen tiikerimäisen olion ohi, ja tämä joutui varomaan ettei tallaisi noita jalkoihinsa. Shiniin ei onneksi paljoa huomiota kiinnitetty, kaikki olivat niin keskittyneet omiin puuhiinsa. Otus puikkelehti tiensä massan läpi suihkulähteelle, jonka luona ei näyttänyt olevan muita kuin nuorehko poika. Shinjiru kohotti päänsä ylhäälle ja tutkiessaan pojan ulkonäköä tarkemmin, huomasi tämä tuon pojan.. Läpikuultavan. Oliko se haamu? Päiväsaikaan torilla?
"Päivää."
Shin tervehti kohteliaana ja kumarsi, mutta se näytti ennemminkin nyökkäykseltä.

[mew]

Suiskulähde pulputti rauhallisesti ja kiireettömästi ja tasaisesti muutosta tekemättä. Vesi oli ihanan kirkaan ja houkuttelevan puhtaannäköistä... Jokunen pulu otti siitä juodakseen. Viileä vesi tuntuisi mukavalta ihmiskädellä, mutta entäpä, jos ei pystynytkään koskemaan mihinkään?
Michel oli melkolailla omiin ajatusmaailmoihinsa uppoutuneena. Siksipä tulikin melko yllätyksenä se, että aivan läheltä kuului pian kohtelias tervehdys: "Päivää."
Poika hätkähti hieman havaittuaan, kuka tervehdyksen oli suustaan ilmoille päästänyt. Melko ison puoleinen otus, se oli myönnettävä. Toinen kuitenkin oli oikein kohteliaan oloinen, ainakin tuosta kumarruksesta, tai nyökkäyksestä päätellen. "B-Bonjour." Michel sanoi hiljaa ja nyökäytti Shinjirulle antaen hiustensa peitellä kasvojaan. Syvähkö hengenveto...