Do you fear death? [online]

[saalistaja]

[[Hahaa, joo! Se oiskin ollu hyvä 8> Barbba kunniaan]]

Ashley ei liikkunut. Ei reagoinut. Tuijotti vain suurilla silmillään.
Ei haittaisi vaikka Michel tulisi kuinka lähelle, eihän toinen voinut koskea tyttöön kuitenkaan. Eikä oikeastaan haamu halunnut muuttaa itseään kokonaan kiinteäksikään, pyörtyminen ei ollut kivaa, ei ei. Tuijotus jatkui, mutta nyt sai tyttö liikautettua toista jalkaansa hieman paremmin alleen, ettei aivan jäykässä asennossa seisoisi. Kuitenkaan ei uskaltanut tyttö jännittyneen tunnelman ansiosta rentoutua.

[mew]

Phuuh.
Kerrassaan pysähtynyt tunnelma.
Michel veti taas kerran henkeä, ja puhalti kervyesti ilmaa sieraimistaan Ashleyn kasvoille, vaikka se olikin aivan turhaa. Tuijotusta, tuijotusta. Eleet olivat nyt viisaampi keino, kuin koskemisyritykset.
"A-anteeksi..." Michel sitten kuiskasi, ja otti miltei vastahakoisesti pikkupikku askeleen taaemmas peläten, että oli saanut tytön tuntemaan olonsa jotenkin ahdistuneeksi, tai jotain... Nuo tunteet olivat helposti luettavista kasvoiltaan. Poika punastui ja katsoi suunnattoman pahoittelevasti ja surullisesti Ashleyta silmiin.

[saalistaja]

Ashley ei liikkunut vieläkään, kunnes pojan sanat saivat sen päässä napsahtamaan.
"O-oh, ei se haittaa", tyttö sopersi tajuten vasta nyt, mitä oikein tapahtui.
Hämmentyneesti gootti pudisti päätään ja saikin sitten kasvoilleen punan saattelemana pienen hymyntapaisen.
"M-minä vain .." Lauseeseen ei keksitty hyvällä tahdollakaan lisää jatkoa. Niinpä Ashley sulki suunsa ja katsoi vieläkin Michelin silmiä, mutta tajusi sitten kääntää katseensa maahan.

[mew]

Michel pysyi vaiti. Ei Ashley vaikuttanut kauhean ashdistelluksi tulleelta. Hämillään ja punastellen poju kuitenkin yllättäen huomasi kauniin, hennon, valkean kukan, joka jollain ilveellä pystyi kasvamaan katukiveyksen välistä. Ei ollut tietoa, mikä se oli, mutta kasvupaikasta pystyi hyvin päättelemään, että se oli todella sitkeä hentoisesta ulkokuoresta huolimatta.
Michel ei tiennyt, miksi teki niin, mutta hän muutti kätensä kiinteäksi, poimi kukan varoen ja ojensi sitä Ashleylle heleä puna ja hellä hymy kasvoillaan. 'Ei tarvitse sanoa mitään'- kertoi Michelin herkkä katse.

[saalistaja]

Gootti tuijotti niin tiiviisti maata, että tajusi Michelin liikkeen vasta, kun näki jotain sivusilmällä. Haaleat silmät kääntyivät katsomaan, kuinka poika poimi kukan maasta. Ashley räpäytti silmiään ja nosti katseensa hämmentyneenä toiseen. Käsineellä peitetty käsi muuttui kiinteäksi, ojentui hieman ja otti varovasti hentoisesta kukasta kiinni. Hiljaa norjalainen katsoi kukkaa, eikä olisi kyllä saanutkaan sanottua mitään. Vaivihkaa maiharijalka kurkkasi hiuksiensa takaa Micheliä.

[mew]

Michel katsoi tiukasti Ashleyta, ja irroitti otteensa kukasta antaen kätensä muuttua taasen epäkiinteäksi ja aineettomaksi.
"Taidanpa tästä lähteä..." sanoi poika hiljaa. "Au revoir." hän kuiskasi aivan Ashleyn korvan juuressa tavattoman hellästi, ja lähti sitten kävelemään pois päin vilkuillen muutaman kerran taakseen, kunnes lopulta katosi pois, muualle...

[[Se häippäs, pitää nyt poistua koneelta...]]

[saalistaja]

Ashley tunsi väreiden kulkevan pitkin selkäänsä, kun Michel kuiskasi hyvästit. Tai ei, ei hyvästit. Haaleat silmät seurasivat pojan kävelyä, kunnes toinen ei ollut enää nähtävissä. Kalpea kukka tipahti maahan, kun käsi muuttui aineettomaksi. Se jäi maakaamaan paikoilleen kuin kuollut, mutta kukaan ei enää poiminut sitä. Gootti oli jo kadonnut käsineitään nykien varjoihin.

[[Juu, kiitusta]]