So Lonely, So Lonely, So Lonely.. Mr Lonely?

[helo]

# Onko kovinkin sovittua, vai saanko tunkaista mukaan 8) ? #

[hunt]

[ Tunge vain mukaan ~ ]

[langennut]

//joo tule vaan! ^^//

[helo]

# Kiitän 8) #

Wiikuna katseli arasti ympärilleen lehtimetsässä. Oli pimeää ja dinosaurus olisi mielellään käpertynyt nukkumaan lauman keskelle, muttei ollut vielä törmännyt minkäänlaiseen dinosaurus laumaan. Katse harhaili ympäriinsä ja Wiikuna tunsi värisevänsä. Jokin kuitenkin kiskoi sitä eteenpäin ja kun naaras lopulta pääsi kasvillisuuden rajaan, sitä ihmetytti aukio keskellä metsää. Se tunsi kylmän tarraavan sydämeensä tiukemmin kuin yöilman viileys. Hautausmaa.

Wiikuna ei ollut elämässä tiennyt mitään hautausmaista, mutta Tuonpuoleiseen tultuaan niiden syy oli käynyt varsin selväksi. Wiikuna värisi katsellessaan hautoja ja lukiessaan lähinnä olevan tekstin. Yksisarvissaurus hätkähti, tajutessaan tämän olevan eläinten hautausmaa. Nyt kun Wiikuna tarkemmin ajatteli, paikka näytti hämärästi tutulta. Yksisarvissaurus katsahti kauhuissaan kauempana sijaitsevaa suurta hautakiveä. Jostain syystä se veti dinosaurusta puoleensa. Wiikuna käveli vastentahtoisesti sen luokse ja sulki silmänsä väristen. Se seisoi oman hautansa äärellä. Wiikuna oli niin sekaisin, ettei edes huomannut hautausmaalla olevan joitakin muita tänä yönä.

[langennut]

Farkas Qwant


Farkas vajosi ajatuksiinsa, ja pysähtyi hetkeksi. Hä'n ei edes kuullut Evan Sanoja, mutta ei jaksanut välittää. Kuitenkin Farkas erotti jonkin toisen äänen. Ääni oli kuin raskas askel. Farkas tuijotti äänen suuntaan, mutta enempää välittämättä se käveli toisen vierelle. "Mikähän tuolla on" Farkas kysyi, ja katseli Evaa. Pieni tuuli kävi koko ajan, ja oli pimää. Mutta kummitusmaisen naisen valo hohti. Farkas haukotteli makeasti, ja katseli vielä äänen suuntaan. Se oli varmaan pysähtynyt, tai sitten Farkas oli kuullut omiaan aluksi.


//Sori lyhyt. järjestys siis Hunt, Helo, minä?//

[langennut]

///heeiii! Kohta minä vedän hahmoni pois, jos peli ei etene //

[helo]

# Heei, Hunt, sinua odotellaan~ Minäkin haluan päästä pelaamaan. #

[helo]

# Pusken, mutta Huntin tauon takia, jatkamme peliä kaksin, ainakin jonkun aikaa. #

Wiikuna hätkähti kylmää yötuulta, tai sen tuomia sanoja, jotka tarkoilla eläimen korvillaan kuuli. Värähtäen se käännähti ympäri ja tiirasi pimeyteen ja erotti pian hautausmaalla kaksi muutakin olentoa, ihmismuotoisia tosin. Dinosaurus vilkaisi hautaansa ja sitten ihmisiä, eikä osannut päättää, kumman luo olisi mennyt. Ihmiset pelottivat, mutta niin pelotti oman haudankin läheisyys. Joten hitaasti ja varovasti Wiikuna otti peloikkaita, hitaita askelia ihmisiä kohti. Se kuunteli tarkasti ja tuijotti hermostuneena, valmiina käntymään ja juoksemaan pakoon, mikäli näkisi valkoisia takkeja tai lääkeruiskuja.

EDIT: Jaksa odottaa, Wiikuna häippäs.